Artikkelit
- Tietoja
-
Kategoria: Kommentit
-
Julkaistu keskiviikko, 30 marraskuu -0001 01:39
-
Kirjoittanut Fillaristi
-
Osumia: 439
Tässä kolumnissa pähkäiltyjä asioita on varmaan mietitty kaikissa puolueissa ja ryhmissä. Käytäntö on kyllä näyttänyt, ettei ruotsinkielinen lautakunta ole RKP:n vaan ruotsinkielisten ja siitä välittävien läänitys. Itse asiassa RKP:n ryhmä siellä näyttää aika ajoin jääneen muiden ruotsinkielisten yhteisen kannan vuoksi tappiolle. Erikielisten koulujen yhdistäminen ei ole ihan niin simppeli asia kuin taloushallinnon kannalta saattaa näyttää: tässä kannattaa kuunnella mitä vähemmistöllä on sanottavana. Yhteinen hallintokieli määrää käytännössä mitä kieltä puhutaan, ja meillä suomenkielisillä on kyllä taipumus voittaa tässä asiassa. Yritetäänpä vaikka sopia että yhteisen koulun hallintokieli on ruotsi, ja katsotaan millainen meteli nousee. Kun kysytään, mitä hyötyä/iloa siitä ruotsinkielisestä kulttuurista oikeastaan on, voin viitata edesmenneen akateemikko Paavo Haavikon haastatteluvastaukseen: "Voisin sanoa vaikka niin, että jos sitä ei olisi, näkisimme selvemmin kuinka sanomattoman köyhiä olemme" (lainaus muistinvarainen).
Opetuksen ja koulujen tilan osalta olen sitä mieltä, että se on epätasainen kunnan eri alueilla. Osa ruotsinkielisistä ala-asteista toimii erinomaisesti. On varmaan aika pitää kuitenkin taas yhteisiä palavereita kaikkien koulupäättäjien kesken, ja hankkia eväitä alkavalle taipaleelle, jolla jokaisesta opetukseen saatavasta lisäeurosta pitää olla kiitollinen. Valtuusto ja hallitus voisivat aloittaa budjetoimalla rahoituksen koko lasketulle oppilasmäärälle eikä vain osalle sitä.