Artikkelit

koulujen luokkakoot

• 
• 

Tietoja

Kategoria: Kommentit

Julkaistu keskiviikko, 30 marraskuu -0001 01:39

Kirjoittanut äiti teresa

Osumia: 471

Kuvitellaanpa, että Veikkolassa on ala-asteen 2. luokan oppilaita yhteensä 90 oppilasta. Oppilaat ovat 1. luokka-asteella olleet jaettuna neljään luokkaan, luokkakoko 21-23 oppilasta per luokka. Nyt verotulojen ollessa alle tarpeen tehdään säästöjen vuoksi päätös muodostaa neljästä luokkaryhmästä kolme luokkaryhmää, 30 oppilasta per luokka. Näinhän säästetään yhden luokanopettajan vuoden palkka eikä tarvitse sijoittaa yhtä luokkaa opiskelemaan varastosta rakennettuun luokkahuoneeseen. Kun sinne sitä luonnonvaloakaan ei olisi ollut saatavissa ilman säkkiä. Pienet piltit yrittävät opiskella ylikuormitetun opettajan johdolla heikoin lopputuloksin. Tasoerot huonojen ja hyvien välillä repeävät. Näin varmistetaan suuremmat ongelmat jatkossa ja tuotetaan varmoja kustannuspaikkoja kun myöhemmin yritettään saada näitä kyydistä tippuneita takaisin normaalirytmiin. Paljonko kunta säästi loppupeleissä. Yhden opettajan vuosipalkka sivukuluineen lienee noin 55 000 euroa. Tämä tekee 90 oppilaan kokonaismäärässä noin 600 euroa vuodessa per oppilas. Se kun jaetaan kahdellatoista kuukaudella, niin kustannus on noin 50 euroa perhettä kohti kuukaudessa. Kuvitellaan vielä, että isä tienaavat kuukaudessa 3000 euroa ja äiti 2000 euroa yhteensä siis 5000 euroa kuussa. Jos kunta olisi korottanut veroprosenttia yhdellä prosentilla, olisi tämän opettajan palkka saatu kasaan pelkästään näiden 90:n lapsen vanhempien korotetusta veronosuudesta aiemmin kirjoittamillani reunaehdoilla. Herääkin kysymys, eikö olisi tärkeää turvata perusopetus pienissä luokkaryhmissä. Onko se Haapaniemen väittämää tehottomuutta, jos koululuokan suuruus on ”vain” 22 oppilasta kolmenkymmenen oppilaan sijaan. Voisiko Haapaniemi yksilöidä mitä hän tarkoittaa sanoessaan veronkorotuksen katoavan tehottomuuteen. Onko lakisääteisten laadukkaiden palvelujen tuottaminen kuntalaisille tuotettava niin tehokkaasti, että palveluja joko ei ole lainkaan saatavissa omasta kunnasta taikka palvelut tuotetaan jotenkuten vähin resurssein. Kauanko kuntalaiset voivat Haapaniemen kylmää logiikkaa hyväksyä, milloin alkaa barrikadeille nousu ja vaaditaan laadukkaiden kunnallisten palvelujen turvaamista. Kuulemma Kirkkonummi on varakas kunta, miksei se näy kunnallisten palvelujen tuottamisessa? Miksi haihatellaan köyhien naapurikuntien pelastamista Kirkkonummelaisten varoilla, kun omiakaan palveluja ei pystytä tuottamaan nykyisellä veroprosentilla. Loppupeleissä kunta ei säästänyt veronmaksajien rahoja suurentaessaan koulun luokkakokoja. Säästö oli lyhytnäköistä, vain yhden vuoden tilinpäätöksessä näkynyt summa. Suuresta luokkaryhmästä aiheutui kyydistä tippuneiden erityisopetuskustannuksia ja lopulta ylä-asteella muutama oppilas jopa todennäköisesti todettiin syrjäytyneeksi. Tässä vaiheessa viimeistään lyhytnäköisestä säästöyrityksestä alkaa muodostua terveyspalvelukustannuksia. Nyt puhutaan kustannuksista, jotka ovat aivan eri luokassa aikaisempien kustannusten kanssa. Puhumattakaan näiden nuorten tuskasta, populististen poliitikkojen valtapelin pelinappuloista.