Matkan varrella on tullut juteltua monien hevosyrittäjien kanssa tallien lantaongelmista. Sama aihe on ollut pähkäiltävänä myös oman tiimin kanssa. Tilanne on kieltämättä aika mutkikas, eikä kukaan halua tehdä aloitteita. Mutta jotain asian kanssa pitäisi tehdä.

Monilla hevostiloilla lantahomma on pahasti levällään, eikä kunta selvästikään tiedä omaa kantaansa asiassa eikä riittävästi valvo sen asianmukaista hoitoa. Korostan sanaa asianmukaista. Asiassa pitäisi käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, mutta kun ei. Tässä on hieman samaa kuin haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien tai tavallisten puunkantojen käsittelyn kohdalla.

Lain mukaan hevosenlanta on melkeinpä ongelmajätettä, joka pitää säilöä sen mukaisesti ja toimittaa Ämmänsuolle tai johonkin vastaavaan paikkaan käsiteltäväksi. Koska kyse on ongelmajätteestä, sen käsittelyn hinta on sen mukainen eli noin 50 euroa / kuutio. Siitä huolimatta suurin osa siitä on turvetta, purua tai hevosen ravinnosta tulevaa kuitua ja vain pieni osa vesistöille haitallisia aineita kuten fosfori tai nitraatit. Itse kukin voi miettiä, miten monta kuutiota kukin hevonen tuottaa vuodessa.

Kuten eräässä mainoksessa vanha mummo muinoin toi osuvasti esiin, että hevosenlanta on mitä parhainta tavaraa kukkaruukkuun. Sen vuoksi merkkifirmat kuten Kekkilä ostavat hevosenlantaa (14 euroa / kuutio?), ja muuntavat sen mullaksi (tai kullaksi), jota myydään todella hyvällä katteella takaisin Kirkkonummen omakotivaltaisille asuntoalueille tai vihannespuutarhoille. Eli mitä ilmeisimmin ongelmajäte on mahdollisuus, jota ei osata hyödyntää.

Otetaan tähän väliin esimerkki kehitysmaista, joissa kaikki erityisesti orgaaninen jäte pyritään saamaan hyötykäyttöön. Esim. Intiassa köyhissä kylissä kotieläinten lannasta tuotetaan laajalti metaania, jota käytetään mm. ruoanlaittoon. Köyhissä oloissa mitään ei voi heittää hukkaan, vaan biojätteet joko kompostoidaan mullaksi tai "keitetään" metaaniksi. Näin ollen pienimuotoisia innovaatioita tehdään koko ajan. Samalla säästetään ilmastoa, koska metaani on pahimpia kasvihuonekaasuja. Näin on monessa kehitysmaassa. Vaan ei ole Suomessa, jossa meillä on yhä varaa tuhlata tai saastuttaa.

Nostetaanpa kissa pöydälle. Koska tallien ongelmajätteen käsittelyn hinta on kestämätön tallien taloudelle ja koska johdonmukaista kunnallista valvontaa ei ole, merkittävä osa lannasta päätyy ihan muualle. Itse olen nähnyt todella isoja lantakasoja mm. hiekkakuopissa, joissa on toki myös autonrengaskasoja tai ties mitä romua. Arvatkaapa kumpi on suurempi uhka pohjavesille.

Eli summa sumarum. Laki tai sen tulkinta on ahterista, koska se ei taloudellisesti ole kestävällä pohjalla. Koska valvontaa ei ole, yrittäjät ovat järkeviä ja kiertävät lakia. Se aiheuttaa ympäristöongelmia. Tämä on kärjistys, mutta jostain pitää aloittaa.

Miksi talliyrittäjät yhdessä tai erikseen eivät saisi kompostoida ja myydä sivutuotteitaan vaikka paikallisille kauppapuutarhoille? Tai miksei paljon turvetta tai purua sisältävää kamaa voisi polttaa siinä missä turvetta tai hakettakin? Tai talliyrittäjäthän/-omistajat voisivat laajentaa toimintraansa multabusinekseen ihan luvalla tai rakentaa luvallisen lämpövoimalan? Miksei asiassa saa käyttää maalaisjärkeä meidän kakkien eduksi?