Kunnan kuumat perunat

Kuntaliitoksen talous

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu perjantai, 02 huhtikuu 2010 01:00

Kirjoittanut Varapähkäilijä

Osumia: 498

Yhteenveto

Pähkäilijä on aiemmissa jutuissaan tarkastellut konsulttien tekemää kuntaliitoksen esiselvitystä vähän joka kantilta. Niissä ei Inkoo-Kirkkonummi-Siuntio kuntaliitokselle ole löytynyt perusteita, eikä niitä löydy myöskään talousasioiden arvioinnissa. Pikemminkin päinvastoin. Talouden analysointi ei anna mitään perusteita kirkkonummelaisille liittyä Inkoon ja Siuntion kanssa, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Kirkkonummen talous on saatavissa olevien lukujen valossa melkoisen hyvässä kunnossa, ainakin liitoskumppaneihin verrattuna. Inkoon ja Siuntion talouden ahdinko on jatkunut pitkään ja tulee jatkumaan optimistisista ja ehkä jopa epärealistisista ennusteista riippumatta. Kirkkonummenkaan tulevaisuus ei näytä helpolta, mutta vielä vaikeammalta se näyttää liitoskumppaneiden kanssa.

Lisää kuluja on tulossa kaikille ikärakenteiden muutoksen myötä. Kuntakulujen kantajien, eli veronmaksajien, osuus koko väestöstä pienenee suhteellisesti kaikissa kunnissa. Yhdistymisessä kirkkonummelaiset työtätekevät veronmaksajat joutuvat kohtuuttoman talousrasituksen kohteeksi väistämättömän kunnallis- ja kiinteistöveron korotuksien myötä.

Esiselvityksen talousosion yhteenvedossa todetaan, että kaikilla kunnilla on merkittävää maaomaisuutta, jonka myymisellä tai kaavoittamisella voidaan saavuttaa tuottoja. Maa on kuitenkin omaisuus, jota ei voida tuottaa lisää. Siksi oleellista onkin järkevää "sijoittaa" maaomaisuus siten, että se tuottaa kunnalle enemmän kuin kaavoituksen edellyttämät investoinnit ovat.

Talouden osalta kirkkonummelaiset ovat selkeitä nettomaksajia vireillä olevan liitoksen toteutuessa. Siksi kirkkonummelaisten näkökulmasta ei ole mitään järkeä ryhtyä naapuruskuntien menneiden tai edes tulevien kustannuksien maksajaksi. Kirkkonummen liittäminen osaksi metropolihanketta on paljon mielenkiintoisempi ja tulevaisuuden näkymiltään houkuttelevampi.

Valtiohallinnon peräänkuuluttamaa tulevaisuuden potentiaalia ei tälle kuntaliitokselle löydy ainakaan taloudesta, jos ylipäätään mistään.

 

Taseen yli-/alijäämä

Siuntion ja Inkoon taseista löytyy kumulatiivista alijäämää n. 10% kummastakin Kirkkonummen ylijäämään suhteutettuna. Absoluuttisesti summa on kutakuinkin kuntaliitoksesta saatavan valtionavun suuruinen. Valtionavulla saataisiin kuitattua menneet törsäykset ja huono taloudenpito Siuntiossa ja Inkoossa.

Kirkkonummelaisille on aikamoinen taka-askel ottaa uudet kunnat "huollettavakseen", kun koko yhdistelmäkunnan talous käytännössä makaisi Kirkkonummelaisten harteilla.

 

Verotulot

Kirkkonummen verotulot per asukas ovat selkeästi Siuntiota ja Inkoota korkeammat, mikäli kunnissa olisi ollut sama veroprosentti kunakin vuonna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kirkkonummen veronmaksajien keskimääräiset tulot ovat Siuntiota ja Inkoota korkeammat.

Koska Siuntion ja Inkoon taloutta ei ole saatu pidettyä tasapainossa korkealla veroprosentillakaan olisi yhdistelmäkunnan veroprosentti korkeampi kuin Kirkkonummella nykyisin (kuten selvityksessäkin todetaan).

Yhdistelmäkunnalla tuskin kuitenkaan olisi tarjottavana Kirkkonummelaisille merkittävästi parempia palveluita, koska kuntalaisten ikärakenteen kehitys ja siihen liittyvät haasteet koskevat kaikkia kuntia ja palvelurakennetta tulee vääjäämättä kehittää ikääntyviä ja alaikäisiä paremmin huomioon ottavaksi. Suurin kustannustaakka lankeaisikin Kirkkonummelaisten palkansaajien maksettavaksi.

Inkoon yhteisöverokertymä per asukas on erinomaista tasoa, mutta mahdollisen yhdistelmäkunnan sateentekijäksi ei tästäkään ole, koska absoluuttinen kertymä on varsin vaatimaton. Tälläkin alueella Kirkkonummi on suurin yhteisöverojen kantaja.

Kolmannessa verolajissa, asukasmäärään suhteutetussa kiinteistöverossa, loistaa Inkoo omassa kastissaan. Osin tämä selittyy Kirkkonummea korkeammilla kiinteistöveroprosenteilla sekä Inkoon voimalaitoksien huikeilla kiinteistöveromaksuilla.

Yleisesti ottaen voidaankin todeta, että Inkoolla on sponsorina Fortumin voimalaitokset, Siuntio on tähänkin saakka perinyt huikeita veroja ja kirkkonummelaiset maksaisivat yhdistelmäkunnan verot huikeiden korotuksien kautta. Kirkkonummella nousisi ainakin kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentti välittömästi, ellei jo ennen, kuntaliitoksen voimaanastumista.

 

Valtionosuudet

Olisi kai yltiöoptimismia kuvitella, että valtio antaisi rahaa kuin tyhjästä. Yhteen liittyville kunnille tarjotaan porkkanaa, jotta yhdistymiset toteutuisivat. Takaisinmaksu on varmasti edessä, kun yhdistyminen on toteutunut.

Toisaalta valtiokaan ei voi toteuttaa kuntakohtaista mielivaltaa esim. opetuksen valtionosuuksien osalta. Varmaa on kuitenkin se, että saaristolaisten osuus Kirkkonummen-Siuntion-Inkoon yhdistelmässä on merkittävästi pienempi suhteessa koko väestöön kuin se on Inkoossa nyt. Siitä siis ainakin leikataan. Liekö tuolla kuitenkaan suurta merkitystä kokonaistalouden kannalta.

 

Vuosikate ja lainat

Vuosikatteiden vertaileminen tai niiden heilahteluiden syiden selvittäminen on varsin monimutkaista hommaa. Lienee kuitenkin sanomattakin selvää, että Kirkkonummi on tässäkin vertailussa kärkipaikalla. Hyvän verotuoton ja hallitun kulurakenteen seurauksenah ovat Kirkkonummen ylijäämät ja Siuntion sekä Inkoon alijäämät.

Ei liene myöskään vaikea ymmärtää, miksi Siuntiolla ja Inkoolla on lähes kaksi kertaa enemmän lainaa asukasta kohden kuin Kirkkonummella. Jokainen tietää omasta taloudestaan, että jos elää yli varojensa tai haluaa investoida, joutuu yleensä ottamaan velkaa. Ne on tietysti maksettava takaisin, ellei ryhdy harrastamaan kunnallistaloudessa pikavippimallia, jossa uudella lainalla maksetaan entistä ja lopussa ajaudutaan konkurssiin tai velkasaneeraukseen.

Valitettavasti kaikki päättäjät Kirkkonummellakaan eivät ole oppineet tätä periaatetta henkilökohtaisissa liiketoimissaan.

Esiselvityksessä todetaan, että kunnan lainakannan ja konsernin lainakannan yhteenlasketussa vertailussa erot tasoittuvat. Tuolle väitteelle ei oikein löydy perusteita numeroista vai olisiko kyseinen lause ollut huonosti muotoiltu ja helposti väärin ymmärrettävissä.

Inkoon lainakanta on 2,5 kertainen ja Siuntion 3 kertainen suhteessa Kirkkonummeen. Konsernilainat huomioiden suhdeluku Inkoossa on 1,5 kertainen ja Siuntiossa edelleen lähes 3 kertainen. Kai tätä merkittäväksi tasaantumiseksi voidaan kutsua.

 

Tulevaisuuden kuntatalous

Edellä esitetty on historiaa, eikä sillä ole kovinkaan paljon merkitystä kuuluisan tulevaisuuden yhdistelmäkunnan potentiaalia arvioitaessa. Toki se kertoo sen, että kuinka pehmeältä (mädältä) pohjalta ponnistetaan kohti tulevaisuuden haasteita ja kuinka epätasaisen/demokraattinen lähtökohta on Kirkkonummen näkökulmasta.

Mielenkiintoista on tarkastella kuntien antamia tulevaisuuden talousnäkymiä. Yllättäen talouden kuva kääntyy täysin ylösalaisin historiaan verrattuna.

Samansuuruisilla kunnallisverojen korotuksilla Siuntion ja Inkoon talous kääntyy positiiviseksi ja Kirkkonummi joutuu lainanottoon. Siuntio ja Inkoon talous tekee positiivisen vuosikatteen ja Kirkkonummi tavoitteleekin vain nollatasoa.

Taseen ylijäämä Kirkkonummella romahtaa pakkaselle vuoteen 2011 aikana, mutta samaan aikaan Siuntio ja Inkoo kömpivät suosta plussalle.

Ilmeisesti Inkoossa ei asiaan olla paneuduttu ollenkaan. Menokehitys ja maksutulojen kehitys ovat kauniisti balanssissa, 2,0% kasvua joka paikassa ja kaikkina vuosina. Liekö ko. numerot ravistettu hihasta konsulttien niitä kysellessä.

Siuntiossa menojen uskotaan kasvavan huimasti, mutta jollain ihmeen taikasauvalla tulot saadaan kasvamaan vieläkin enemmän. Moiset luvut taitavat olla sekasortoisen hallitustilanteen tuotoksia tai sitten on kuntaliitoksen valtionavut syöty etukäteen. Viime vuoden lopulla kunnan taseissa oli näet melkoista klappia.

Kirkkonummen luvut vaikuttavat edes jossain määrin realistisilta. Valitettavasti on totta, että ajat ovat vaikeat ja nyt joudutaan syömään sitä rahaa mitä menneinä vuosina kerättiin. Valitettavasti nuo pesämunat näyttävät olevan menossa vääriin pusseihin, mutta se on kokonaan toinen juttu. Kuntaliitospäätökset näyttävät olevan hienosti sanottuna poliittisia päätöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä talouden kanssa.