Kummallinen kuntahallinto

Ympäristövalvonnan umpikuja

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu sunnuntai, 07 kesäkuu 2009 03:00

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 861

Hilan tapauksen yhteydessä on selvästi tullut esiin, että kunnan ympäristövalvonta on pettänyt pahanpäiväisesti. Valitettavasti kyse ole yksittäisestä tapauksesta. Pähkäilijä on seurannut ongelmaa vuosituhannen alusta alkaen, eikä mikään ole muuttunut. Kunta mainostaa itseään ympäristöarvoilla, mutta "määrätietoinen" kuntalainen tai yrittäjä voi tehdä halutessaan ihan mitä tahansa luonnon tai asuinympäristön tuhoamiseksi.

Otetaanpa muutamia esimerkkejä. Unohdetaan tällä kertaa Hila, ja aloitetaanpa maakaatopaikoista, joista kunnassa on pitkät perinteet. Kuuluisin tapaus lienee Mattaan tapaus, jossa määrätietoinen yrittäjä pyöritti täysin holtitonta maakaatopaikka businesta vuosia. Pelkän maa-aineksen lisäksi alueelle dumpattiin mm. rakennusjätteitä, jotka sitten siististi peitettiin tavallisella maalla. Kunnan ympäristövalvonta ei missään vaiheessa saanut asiasta otetta, joten toiminta oli todella mittavaa. Homma saatiin sittemmin kuriin, kun asiakkaat alkoivat julkisuuden vuoksi hakemaan omia jätteitään pois ja verottaja puuttui asiaan.

Nyt kunnassa on samanlainen, tosin pienempi tapaus, jossa toistuu sama kuvio. Kunnan ympäristötoimi tai poliisi eivät ole tehneet asiassa mitään, mutta onneksi uusi rakennus- ja ympäristölautakunta on herännyt ja ottanut asian itselleen. Pähkäilijäkin seuraa henkilökohtaisesti yhden potentiaalisen uuden maakaatopaikan kehittymistä. Sen teemana voisi olla vaikkapa hiekkakuopan maisemointi tai täyttäminen. Mutta palataan siihen myöhemmin, jos on tarvetta.

Pähkäilijä tietää myös vanhan tapauksen, jossa rakennusliike läjitti massiivisesti sähkölinjan alle. Siinä oli tietysti vapaata tilaa, mutta korkeat läjät mahdollistivat esim. pikkupoikien leikit sähköjohtojen kanssa. Miettikääpä näytönhaluista pikkunaskalia kepin kanssa "mittaamassa" kepillä korkeajännitettä. Kunnan harjoittelija puuttui asiaan, mutta sai myöhemmin esimiehiltään kunnon haukut, kun oli häirinnyt yrittäjän toimintaa. Tämä kuvaa kunnan asennetta. Mitäs jos joku olisi todella mittaillut jännitteitä? Kuka olisi ollut vastuussa nokisesta ruumiista?

Ja näitä tapauksia riittää joka lähtöön. On laittomia ruoppauksia, purojen uoman siirtoja, kauppapuutarhoja, hevostalleja ja vaikka mitä. On kaikkien tiedossa, että kunhan homman aloittaa ja tekee pohjaksi riittävän ison "paskakasan" tai ongelman, niin sitten vasta kannattaa olla yhteydessä kunnan ympäristövalvontaan. Tämän jälkeen ympäristöpäällikkö vain toteaa, että on asian korjaaminen tai lopettaminen on toimijalle kohtuuton rasite. Ja näin lumipallo lähtee vyörymään, eikä sitä pysäytä kukaan. Paitsi joskus sinnikkäät kuntalaiset kunnan ulkopuolisten tahojen avustuksella. Ja laskun maksavat kuntalaiset itse, me kun olemme kunta.

On myös paljon tapauksia, joissa eri toimijat ovat kautta rantain suullisesti pyytäneet lupaa johonkin toimintaan ja saaneet ympäristöpäälliköltä kuuluisan suullisen luvan tehdä ties mitä. Mitään ei dokumentoida, ei hakemusta eikä lupaa, joten ollaan hyvin harmaalla alueella. Jälleen kerran kuntalaisten pitää puuttua asiaan, mutta kunnan kautta yrittäminen on yleensä turhaa. Ympäristöpäällikkö on jäävi paikkaamaan virheitään. Eduskunnan oikeusasiamies on syystä ottanut kantaa hänen toimintaansa.

Keskeinen ongelma on kunnan ympäristöpäällikkö, joka on toiminut vuosia edellä kuvatulla tavalla. Viime aikoina hän on henkilökohtaisten syiden vuoksi ollut paljon poissa, mikä on ollut sekä hyvä että huono juttu. Hyvää on ollut se, että tällöin muut ovat hoitaneet asioita hieman jämäkämmin, mutta toisaalta ympäristötoimi on ollut vajaamiehitetty ja siksi ylikuormitettu. Nyt ympäristöpäällikkö on jälleen rivissä, mutta selvästi jo puoliksi eläkkeellä. Näyttää pahasti siltä, että tarkoitus on vetää viimeinen työvuosi puolivaloilla.

Lopputulos on se, että ympäristötoimessa ei ole johtajuutta eikä resursseja, mikä on hyvin vaarallinen yhtälö. Varsinkin kun kuntaan houkutellaan asukkaista luontoarvoilla ja sen mukana saattaa tulla myös kaikenlaisia yrittäjiä. Pelkästään nykyisten yrittäjien vahtimisessa on tekemistä, kuten Hilan tapaus osoittaa. Ellei ympäristövalvonnan tilaan puututa välittömästi, vaarana on, että tulevan vuoden aikana kuntaamme ehtii syntyä useita uusia ongelmatapauksia. Ja paras tapa estää tämä visio on vahvistaa tai järjestellä uudelleen koko ympäristötoimi, eikä vain jäädä odottamaan erään "kuntalaisten ystävän" poistumista.