Kummallinen kuntahallinto

Pomminrakentajat

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu keskiviikko, 24 kesäkuu 2009 23:10

Kirjoittanut Ekopähkäilijä

Osumia: 715

Pähkäilijä on jo vuosia ollut huolissaan kunnan ympäristövalvonnan tilasta, jonka karusta todellisuudesta kerrottiin hieman tarkemmin parisen viikkoa sitten. Jutussa tuotiin esille eräs keskisellä Kirkkonummella sijaitseva maakaatopaikka, jonka kehittymistä ovat "yrittäneet" hoitaa sekä kunnan ympäristöpäällikkö että poliisi. Kumpikin omalla tutulla tavallaan ja ilman tuloksia. Pähkäilijä kuvitteli, että kun asia siirretään uuden rakennus- ja ympäristölautakunnan hoitoon, niin asiaan tulee vihdoin ratkaisu. Mutta ilmeisesti lautakunta rakensikin meille kuntalaisille täydellisen aikapommin. Mennäänpä asiassa kuitenkin hieman taaksepäin.

Kyseinen maakaatopaikka (virallinen termi) sijaitsee Sepänkylässä ja sinne on tiettävästi pelkän maan lisäksi toimitettu melkoisia määriä rakennusjätteitä (asfalttia, sementtiä, painekyllästettyä puuta ja vessan pönttöjä), joiden paikka maalaisjärjen mukaan olisi Ämmässuolla. Itse kukin voi kuvitella, mitä kaikkea muuta siellä voisi olla. Mutta kun Kirkkonummella ne nopeasti peittää ja on hyvä selittäjä, niin kunnan ympäristövalvontahan ei halua niistä tietää mitään. Puhumattakaan että tutkisi jotain. Yrittäjän pitää antaa yrittää.

Mielenkiintoista asiassa on, että jätebusineksen valvonta Suomessa kuuluu tullin toimialaan. Jostain kumman syystä tullikin uskoo, että maakaatopaikan multiin on kätketty jotain muuta kuin moreenia tai kompostia. Sen vuoksi tulli vaatii innovatiiviselta yrittäjältä 70 000 euron roskaveroja, minkä yrittäjä riitautti ja voitti hallinto-oikeudessa. Määrätietoinen tulli vei asian kuitenkin korkeampaan hallinto-oikeuteen (KHO), mikä tarkoittanee sitä, että tullilla on varmaa tietoa laittomasta kaatopaikkatoiminnasta. Sen toinen nimi on itse asiassa ympäristörikos. Tosin nyt ollaankin Kirkkonummella, jossa on paljonkin perinteitä vastaavasta toiminnasta (mm. Mattaan kaatopaikka).

Pähkäilijä sai muutama päivä takaperin vihiä rakennus- ja ympäristölautakunnan ylimääräisestä kokouksesta, jonka ainoana asiana oli luvan myöntäminen kyseiselle maakaatopaikalle. Aiemmin lautakunta oli ohjeistanut ympäristöpäällikköä selvittämään perusteellisesti kyseisen kaatopaikan tilanteen. Vaikka asian käsittely KHO:ssa on kesken ja pyydetyt selvitykset tehtiin ympäristöpäällikön tunnetulla tehokkuudella ja tarkkuudella (käänsi lusikalla penkkaa ja totesi maan erinomaiseksi paskaksi), ympäristöpäällikkö halusi kiirehtiä luvan myöntämistä eli suomeksi kaatopaikan toiminnan laillistamista. Ja mikä uskomattominta, lautakunta tiettävästi myönsi luvan. Siis maakaatopaikalle.

Veronmaksajana pähkäilijä ajattelee väkisinkin omaa kukkaroaan. Kunta ilmiselvästi ei tiedä, tai ei halua tietää, mitä kaatopaikan syövereihin on kätkettynä. Tullilla näyttää olevan siitä parempaa tietoa, koska on vienyt asian KHO:n käsittelyyn. Mitäpä jos KHO aikanaan päättää, että kyseessä on laiton kaatopaikka, eikä harmiton maakaatopaikka ja että jonkun pitää maksaa valtiolle 70 000 euroa plus kertyneet korot (n. 100 000 euroa). Mikä mahtaa olla lautakunnan päätöksen arvo siinä tilanteessa, kun se on laillistanut laittoman kaatopaikan. Kuka maksaa kyseiset verot? Mikä on kunnan vastuu?

Mutta pähkäilläänpä hieman pidemmälle. Mitäpä jos joku (ei siis kunta) alkaa tutkia ihan tosissaan, mitä alueen nurmikoiden alle on kätkettynä? Mitäs jos sieltä löytyy ihan oikeasti ongelmajätteitä, jotka pitää toimittaa Riihimäelle tai ties mihin? Jos verot ovat 70 000, niin mitkä ovat kulut vastaavan kaman ylöskaivamisesta ja käsittelystä. Kukas sen mahtaa maksaa?

Ettei vaan taas käy niin, että veronmaksajat joutuvat kaivamaan kuvettaan. Eikös juuri päätetty kunnan (meidän) rahoilla siivota entisen Veikkolan SEOn tontti. Kunnanhallitus päätti tehdä tämänkin asian kiireellisesti, koska kustannukset muutoin olisivat nousseet. Nyt selvitään 100 000 eurolla. Omituista asiassa on se, ettei yrittäjää tässäkään tapauksessa velvoitettu mihinkään 50-vuoden vuokrasopimuksen ja liiketoiminnan päätteeksi.

Maalataanpa pirua seinään hiukan lisää. Mitäs jos alueelle rakennetaan taloja? Ihmiset saavat rakennusluvan "myrkkyjen" päälle ja vuosien kuluttua sairastuvat. Helsingin Myllypuro on tästä hyvä esimerkki. Kuka silloin vastaa rakennuksien arvon romahtamisesta saati ihmisten terveydestä? Voidaanko ihmisen terveyden arvoa edes mitata? Ihan varmasti ympäristöpäällikkö ei enää ole rivissä - valitettavasti.

Että tällaista tämä ympäristövalvonta Kirkkonummella. Ympäristöpäällikkö taitaa olla melkoisen taitava pomminrakentaja.