Kummallinen kuntahallinto

Päätöksenteon pullonkauloja

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu sunnuntai, 01 marraskuu 2009 00:00

Kirjoittanut Pähkäilijä

Osumia: 255

Pähkäilijän silmiin sattui ihan sattumalta mielenkiintoinen juttu eduskunnan valiokuntien päätöksenteon ongelmista. Jutun mukaan selvästi alle puolet valiokunnista on kokousten alusta loppuun päätösvaltaisia. Siis toisin sanoen yli puolet on pelkkiä ompeluseuroja, joissa keskustellaan, vaan ei päätetä mitään. Ja kansanedustajille sentään maksetaan täyttä palkkaa heidän tekemästään, tai tekemättä jättämästä, työstä.

Ei mennä jutun yksityiskohtiin, koska itse kukin voi lukea sen ihan itse. Suosittelen. Vähintäänkin kannattaa tutkiskella jutun alussa oleva taulukko, joka kertoo aika karmeaa kieltä eduskunnan päätöksenteosta. Ainostaan valtionvarainvaliokunta ja maa- ja metsävaliokunta selviävät testistä kunnialla. Kuntamme keuluhahmoihin lukeutuvan Raija Vahasalon johtama sivistysvaliokuntakin paistattelee vain listan puolivälin tienoilla. Listan loppupää näyttää niin lohduttomalta, että moni valiokunta kannattaisi säästösyistä lopettaa. Mutta sehän ei ole suinkaan pähkäilijän tehtävä.

Kuntatasolla on samanlaisia ongelmia. Lautakuntien ja johtokuntien määrää on lisätty, koska demokratiaa ja päätöksentekoa on haluttu jakaa yhä laajemmalle; useammille kuntalaisille ja vähempi virkamiehille. Mutta tarinat käytännöstä kertovat ihan jotain muuta. Puolueryhmät joutuvat yhtenään patistamaan omia edustajiaan eri luottamuselinten kokouksiin, jotta ne olisivat päätösvaltaisia. Väkisin tulee mieleen varan juttu sitoutumisen tasosta; joka leikkiin lähtee sen myös kestäköön.

Pähkäilijä kävi satunnaisotannalla läpi eri luottamuselinten pöytäkirjoja, ja johtopäätös on, että meillä on ongelma. Erot eri luottamuselinten välillä olivat aika isoja, ja on tapauksia, että lähes joka kokouksesta puuttuu lähes puolet tai että molemmat puheenjohtajat ovat olleet poissa. Toisaalta on toimielimiä, joissa porukka on mukana sitkeästi kokouksesta toiseen. Koska tässä vaiheessa ei tehty mitään kattavaa, niin jätetään nimet mainitsematta. Itse kukin voi tehdä oman tutkimuksensa esim. kunnanhallituksen osalta. Siitä vain tekemään matriisia.

Ongelmakenttä on varsin laaja ja moniulotteinen, joten tyhjentävän analyysin tekeminen on vaikeaa. Otetaan kuitenkin esille muutamia näkökulmia. Jotta kokoukset olisivat päätöskykyisiä, tarvitaan mukaan joko jäsen tai varajäsen. Kutsut lähetetään yleensä jäsenille, joiden tehtäväksi käytännössä jää hoitaa varajäsen paikalle. Joskus toimi joskus ei, mutta tosiasia on, että on tapauksia, joissa molemmat ovat poissa, jolloin päätösvaltaisuus vaarantuu. Tämä johtaa siihen, että päätökset viivästyvät ja ajan kanssa siirtyvät seuraavalle tasolle, siis ylöspäin.

Kun tähän kuvaan liittää lukuisan joukon työryhmiä sekä niiden, virkamiesten ja luottamuselinten hämäriä vastuurajoja, niin peluri kenttä on todella avoin. Saattaa vaan nuoremmasta polvesta tuntua liian monimutkaiselta ja hankalalta, jotta olisi valmis uhraamaan aikaansa siihen.