Kummallinen kuntahallinto

Tahtotila

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu maanantai, 21 joulukuu 2009 22:44

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 1067

Pähkäilijä on lukenut Yritystaidon tekemää kolmen kunnan kuntaliitoksen väliraporttia pariinkin kertaan. Ja hemmot ovat tehneet ihan kelvollista ja neutraalia työtä, mutta eipä tässä ole mitään uutta, ainakaan pähkäilijän tiimille. Tähän on lähinnä kerätty yhteen jo olemassa oleva perustieto, mutta mitään merkittävää analyysiä raportissa ei ole. Kokemuksensa perusteella Yritystaidolla pitäisi olla siihen eväitä, mutta jotenkin homma jää kesken. Ehkä hyvä niin.

Raportissa Yritystaito tuo ansiokkaasti esiin yhden erittäin keskeisen mihin tahansa liittymiseen tai fuusioon liittyvään tosiasiaan eli tahtotilaan. Raportin sivulla viisi lukee "keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen taitotila ja halu yhteiseen tuulevaisuuteen", siis Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kesken. Selvityksen viimeisessä kappaleessa (sivu 61) puolestaan lukee "lopuksi on todettava (vain ?!), että yhteinen vahva tahtotila ja halu kuntaliitokseen ovat kuitenkin keskeisimmät edellytykset onnistuneelle kuntien yhdistymiselle. Kuntaliitos ei ole teknistä (entäs taloudellista ?) yhdistymistä, vaan se on kasvun ja kehityksen prosessi". Ja sama viesti on muutaman kerran esillä raportissa.

Nämä ovat kerrassaan hienoja johtopäätöksiä, jotka pähkäilijän tiimi tuntee omakohtaisesti yrityselämästä. Sama pätee vaikka fudiksessa tai lätkässä, ilman joukkuepeliä ei voi voittaa. Jos rivit eivät ole järjestyksessä, eikä yhteinen päämäärä ole selvä, mikään joukkue ei voi voittaa, ei jääkiekossa eikä kuntahallinnossa. Ja sen lisäksi tarvitaan johtajuutta. Ja senkin tilanne tällä hetkellä on aika heikko.

Aloitetaanpa Kirkkonummelta. Selvityksen mukaan Kirkkonummi on kuntaliitoksen pääasiallinen rahoittaja. Pähkäilijän sisäpiiristä saamien tietojen mukaan tilanne puolueiden, mukaan lukien Kokoomus, sisällä on varsin sekava. Näyttää siltä, että kuntaliitos nähdään siinä määriin isona asiana, että sen kohdalla puoluekuri on melkoisella koetuksella. Äänestäjille on vaikea perustella, että Kirkkonummen veronmaksajien pitää maksaa Siuntion tai Inkoon taloussotkut. Tai tukea kielipolitiikkaa. Niinpä.

Ihan oma juttunsa on Siuntio, joka on melkoisessa poliittisessa kaaoksessa. Pähkäilijän saaman sisäpiirin tiedon mukaan Siuntion suhtautuminen kuntaliitokseen on hyvin moniulotteinen ja pääsääntöisesti opportunistinen, jopa RKP:n sisällä. Kunnan tämänhetkisestä syvästä kriisistä kertoo viimeisen valtuuston kokouksen vaiheet ja sen toiseksi viimeinen kohta (Kv 106). On aika vaikea puhua ulkoisesti tahtotilasta, jos oma talo on romahtamassa, koska ei ole uskottavuutta tai luottamusta, täysin puolueista riippumatta. Pähkäilijä ei onneksi tarvitse puuttua Siuntion sisäisiin asioihin.

Inkoon tilanteesta pähkäilijä ei osaa sanoa yhtään mitään, kun se on siellä jossain kaukana, melkein Hankoniemellä. Voipi olla, että Inkoon tahtotilan suhteen on sama juttu. Siellä ajatellaan, että Kirkkonummi on jossain siellä stadin laidalla. Ja sielläkin puhutaan kuulemma ruotsia.

Jotta kuntaliitoksessa olisi tarpeellinen ja välttämätön tahtotila, siihen tarvitaan aika monen tahon hyväksyntä, siis tahtotila. Edellä on tuotu esiin lähinnä eliitin eli luottamushenkilöiden tai puolueiden näkökulma. Tämän lisäksi pitäisi kenties miettiä myös kuntien virkamiesten tai kuntien veronmaksajien tahtotilaa. Niitäkin kenties tarvitaan. Maailma kun muuttuu.

Virkamiesten osalta tätä asiaa tuodaan esille myös kuntaliitosselvityksessä; hyvässä ja pahassa. Mutta tosiasia on, että jos heitä ei saada mukaan talkoisiin, niin niistä uhkaa tulla melkoinen pannukakku. Virkamiehet miettivät luonnollisesti omia etujaan ja ovat vanhoillisia vastarannan kiiskijä, mutta he ovat myös vastuuntuntoisia ammattilaisia, jotka osaavat asiansa ja osaavat objektiivisesti arvioida kuntaliitosten mahdollisuuksia ja riskejä. Eli kaikkiaan hyvin tärkeä voimavara, joka pitää ottaa huomioon päätöksenteossa.

Ihan oma juttunsa ovat kuntalaiset. Kuntavaaleissa 2008 kuntaliitoksesta ei puhuttu mitään, ainakaan Kirkkonummella. Kun kylillä kuuntelee ihmisten (äänestäjien/veronmaksajien) tuntemuksia kuntaliitoksen suhteen, niin ne ovat aika sekavat, ja jos gallupia tehdään, niin väittäisinpä heidän olevan pääsääntöisesti sitä vastaan. Se, onko heillä siihen hyviä perusteita, onkin sitten ihan oma juttunsa. Perusteeksi riittää, että oman kunnan ongelmat ja päättäjät me sentään tunnemme.

Kuten pähkäilijän sivuilla on moneen kertaan tuotu esiin, kuntaliitoshanke on kunnan eliitin eli telaketjun aloite, ja sillä haetaan jotain kielipoliittista tai henkilökohtaista. Toisaalta pähkäilijän kysely aiheesta antaa täysin toisenlaisen kuvan. Yli 40% ei halua minkäänlaista liitosta ja yli 64% ei ainakaan Siuntion tai Inkoon kanssa. Onkohan sitä kuntalaisten tahtotilaa selvityksessä käsitellylle liitokselle?

Kuten kuntaliitosselvityksessäkin tuodaan hyvin esiin, kuntaliitos on pitkä prosessi, jonka hyödyt, mikäli kaikki sattuu menemään kohdalleen, mitataan jossain kaukana tulevaisuudessa. Miten kaukana ja millä todennäköisyydellä, kukaan ei osaa sitä ennustaa. Ei edes Yritystaito Oy, joka tätä asiaa selvittämään on kalliilla rahalla palkattu. Ja näinä päivinä kuntatalouden tulevaisuuden ennustaminenhan on erityisen vaikeaa, minkä myös konsultti tuo monesti esiin. Kaiken muun lisäksi asiaa sekoittaa pahantahtoisen hallituksen (ja eduskunnan) halu muuttaa palveluita koskevaa lainsäädäntöä.

Pähkäilijän tiimillä on henkilökohtaista kokemusta muutamista yritysfuusioista sekä hyvässä että pahassa. Sen perusteella voidaan sanoa, että omistajien (äänestäjät), johdon ja henkilöstön vahva sitoutuminen yhteiseen hankkeeseen on ehdoton edellytys sen onnistumiseen. Siitä huolimatta historiassa on monia vaikeita tai epäonnistuneita fuusioita, joista voi pikaisesti heittää kehiin vaikkapa Daimler-Chrysler tai Alcatel-Lucent-tapaukset. Ja vastaavia floppeja on monia muita. Yrityskulttuurit eivät vain kohtaa, eivätkä kallispalkkaiset konsultit pysty tekemään ihmeitä. Pähkäilijällä on omakohtaista kokemusta myös Storan ja Enson yhdistymisestä, ja se maaottelu ei ollut yhtään helppo tai halpa harjoitus, joka lopulta toki onnistui.

Nyt puhutaan tahtotilasta, mutta päätöksentekokulttuurien kohtaaminen on oma juttunsa, minkä Yritystaito tuo kiitettävästi esiin. Mutta kaiken kaikkiaan on tärkeää, että kuntien (omistajien) sitoutuminen yhdistymishankkeeseen on pitkäjänteistä ja todellista. Mitäpä jos nykyinen Kirkkonummen "valtuusto" päättää hyväksyä vuoden 2013 kuntaliitoksen, mutta seuraavissa kunnallisvaaleissa kuntalaiset (omistajat) päättävätkin toisin ja äänestävät toisenlaisen tahtotilan omistavan valtuuston 2012. Siinäpä sitä onkin miettimistä. Kuntaliitoksesta voi olla aika vaikea päästä eroon.

Kuntaliitos tosiaan vaatii hyvin vahvaa tahtotilaa sen alussa ja myös seuraavat vuosikymmenet. Jos sitä ei ole tässä vaiheessa, on turhaa maalailla pilvilinnoja yhteisestä tulevaisuudesta. Ja tästä päästään sujuvasti kuntaliitosselvityksen seuraavaan analyyttisen osioon, joka on POTENTIAALI, johon palataan seuraavissa horinoissa.