Kummallinen kuntahallinto

Kuntaliitoksen potentiaalista

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu maanantai, 04 tammikuu 2010 22:23

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 759

Kuntaliitosraportissa tuodaan esiin monessa yhteydessä kuntaliitoksen "potentiaalista" eli suomeksi sanottuna on paljon "mahdollisuuksia" tai unelmia, sanoisi joku kyynikko. Raportissa se näkyy sanamuotoina "synenergiaetuja voi löytyä", "voidaan hyödyntää" tai "voidaan tehostaa". Mutta monelle hyvälle potentiaaliselle asialle asetetaan erinäisiä ehtoja tai rajoituksia tai annetaan ymmärtää, että niitä on olemassa.

Raportissa tuodaan esiin monia ilmeisen selviä mahdollisia hyötyjä, jotka liittyvät suuremman liitoskunnan toiminnan tehostamiseen. Kun päällekkäiset perusrakenteet voidaan karsia pois, periaatteessa säästyvät resurssit voidaan käyttää palveluiden parantamiseen. Tämä logiikkaa pätee monella palvelusektorilla. Mutta tässäkin tulee esiin rajoitteita, koska säästyneistä suunnittelevista virkamiehistä tai -naisista ei voida tehdä opettajia yli yön. Raportissa tuodaan esiin myös se, että palvelutarpeiden muuttuessa resurssien siirtäminen palvelusektorilta toiseen on haastavaa, joten lääkäreiden tai vanhushuollon ammattilaistenkin muokkaaminen esim. vahtimestarista ottaa aikaa. Eli esteitä ja rajoitteita on paljon.

Raportissa tuodaan kiitettävästi moneen kertaan esiin se tosiasia, että pelkkä passiivinen yhteenliittyminen ei riitä, vaan mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää aktiivisia toimia. Puhutaan palveluverkon ja palvelujen tuottamistavan uudelleen organisoinnista. Puhutaan palvelutuotannon prosessien uudistamisesta tai pidemmän aikavälin kriittisestä tarkastelusta. Puhutaan kokoomuksen rakastamasta ulkoistamisesta sekä yhteistyöstä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Viesti on, että kaikki pitää miettiä täysin uudestaan, eikä saa jäädä itsetyytyväisenä tuleen makaamaan. Kenties olisi pitänyt vieläkin ponnekkaammin todeta, että se on jopa välttämätöntä.

Kuntaliitoksen suuri riski on se, että siinä keskitytään ihan liikaa kolmen kunnan organisaatioiden yhteen liittämiseen. Sen sijaan kaiken pitäisi lähteä siitä, miten uudessa tilanteessa käytettävissä olevilla yhteisillä resursseilla peruspalvelut voidaan hoitaa entistä tehokkaammin. Eli ensin pitäisi miettiä tarpeet ja palvelut, ja vasta sen jälkeen organisaation uudistaminen ja resursointi. Jäykässä ja vanhoillisessa kuntahallinnossa tämän mallin mukainen toiminta on lähes mahdoton ajatus. Vastustusta lisää myös virkamiesten huoli omasta tulevaisuudestaan. Eli kaikkiaan aika vaikea yhtälö.

Uusien toimintamallien ja organisaation rakentamisessa tarvitaan melkoisesti johtajuutta, koska uudistajan pitää ensisijaisesti miettiä kuntalaisten, eikä virkamiesten, etua. Verrataanpa jälleen kerran yritysmaailmaan, jossa fuusioiden yhteydessä palkataan ns. muutosjohtaja vetämään uudistukset läpi. Vanhat toimitusjohtajat ovat yleensä sitoutuneet vanhaan, joten heillä on alitajuinen halu suojella omia alaisiaan. Uusi muutosjohtaja ajattelee pääsääntöisesti uuden organisaation toiminnallisia tavoitteita ja resurssien uutta allokointia sekä rakentaa selkeästi uutta organisaatiota.

Jotta kuntaliitoksen potentiaali täysimääräisesti voidaan hyödyntää, homma pitäisi hoitaa kuin edellä. Hommataan ulkoa täysin uusi ja riippumaton johtaja vetämään muutos prosessia kuntalaisten etujen mukaisesti. Periaatteena on halu ja kyky tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Hänen pitää toki osata kuunnella tasapuolisesti virkamiesten tuntoja ja saada heidät mukaan prosessiin. Sekä pitää luottamusmiehet ja -naiset mukana prosessissa. Koska tämä lienee pelkkää utopiaa, ei ole kovin todennäköistä, että kuntaliitoksen todellista potentiaalia voidaan paljoakaan hyödyntää. Näin ollen uudistuksen jäävät sähköisten palveluiden kehittämisen tasolle, mikä tapahtuisi ilman kuntaliitostakin.

Kuntaliitosraportissa jäi mietityttämään se, että Lohjan ja Siuntion välinen LOST-yhteistyö nähdään lähinnä ongelmana, josta pitää päästä eroon. Miksi sitä ei nähdä mahdollisuutena, jota voitaisiin käyttää hyödyksi? Vaikka raportissa puhutaan reuna-alueiden yhteistyöstä naapurikuntien kanssa, raportissa arvioidaan liikaa vain kolmen kunnan yhteistä palvelutuotantomallia. Sekä sitä mallia, että sen keskipisteenä on Kirkkonummen uusi kunnantalo. Palveluiden tuotannossa voisi nykyistä enemmän hyödyntää alueellisia rakenteita. Palvelutuotantomalli voisi vaihdella toimialoittain. Se olisi todellista potentiaalin hyödyntämistä.

Summa sumarum. Potentiaalia on aivan yhtä paljon kuin Kirkkonummella ilman liitostakin. Kysymys on kuinka se hyödynnetään, kun keinoja hyödyntää liitoksen mahdollisuuksia ei kukaan konkereettisesti tunnu tietävän. Ennuste onnistua taitaa olla aika suuri ?-merkki.