Kummallinen kuntahallinto

Ilmaisten koulujen lumoista

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu sunnuntai, 09 lokakuu 2011 06:24

Kirjoittanut Pähkäilijä

Osumia: 584

Pähkäilijä on seurannut vuosien varrella kunnan rämpimistä kouluasioiden tiimoilta. Menemättä Aatamin tai Eevan aikoihin, niin yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Veikkolan-Aktiivin koulufarssi, jonka alkuvaiheet pähkäilijä taisi osin missata. Mutta sen myöhemmät vaiheet olivat melkoista saippuaoopperaa. Aktiivissa tumpeloivat kaikki; luottamusmiehet/naiset, koulutoimi, kiinteistötoimi ja yksittäiset kansankynttilät. Oli heinäsirkkoja ja huonoa vettä, mikä sai kuntalaisetkin mukaan talkoisiin.

Seuraava merkittävä sekoilu oli vuotta myöhemmin, kun Keskustaan haluttiin mielenkiintoisten kaavakäännösten ja koplausten avustuksella rakentaa ihan ilmaista koulua. Espoossa ilmaiset elinkaarikoulut on todettu kunnan kilpailuttamia kouluhankkeita kalliimmiksi, mutta jostain syystä Kirkkonummella asiat ovat toisin. Pähkäilijä ei ole päässyt katsomaan kyseisiä laskelmia, mutta tuomas on perusluonteemme. Tämä sotku ei tosin mene kouluihmisten piikkiin, vaan kyse on kaavoituksesta ja eräiden herrojen egotripeistä.

Mutta ei kahta ilman kolmatta. Johanna Lahtinen toi Pähkäilijän sivuille tietoa Upinniemen koulun sekoilusta, jota on toki seurattu jo hyvän tovin eri kanavilla. Sitä on sittemmin sivuttu muissa jutuissa. Näyttää siltä, että sen kohdalla kunnan mopo on jälleen lähtenyt käsistä. Monella tavalla.

Upinniemen koulun kohdalla voisi kirjoittaa pitkän jutun kuntalaisten, veronmaksajien, pienten lasten vanhempien tai itse lasten perusoikeuksista. Kunnan päätöksenteon pitää olla paitsi lainmukaista myös ennustettavaa. Mutta ei nyt puhuta siitä, vaan hieman muusta.

Veikkolan-Aktiivin farssin kohdalla tuli esiin, että päättäjillä eli luottamishenkilöillä menivät roolit pahanpäiväisesti sekaisin, kun lasten vanhemmat olivat päättäjinä. Myös luottamusmiesten ja virkamiesten roolit menivät sekaisin, ja yksittäiset luottamushenkilöt alkoivat ohjimaan virkamiesten toimintaa. Sen seurauksena kunnan viralliset laskelmat ja ennusteet vääntyivät ja kääntyvät outoihin asentoihin. Hyvää tässä oli se, että Aktiivi ei lopulta ollut pahempi paikka lapsille verrattuna Veikkolan ahtaaksi käyneeseen "unelmakouluun". Nythän Veikkolassa on jällen uusi ja jo täynnä oleva unelmakoulu, jota sen rakentajat voivat vapaasti hehkuttaa, siis tulevissa vaaleissa. Ettei siitä vain tulisi Matin koulu.

Kun lukee rivien välistä Upinniemen koulun asian käsittelyä ja siihen liittyviä käsittämättömiä epäjohdonmukaisuuksia, niin väkisin herää epäilys, että jotkut riittävän painavat luottamusmiehet tai -naiset ovat syystä tai toisesta sotkeutuneet asiaan. Sen seurauksena virkamiesten toiminta on kaikkea muuta kuin, mitä laissa vaaditaan. Syitä voi vain spekuloida. Onkohan Kolsariin koplattu keskustan mallin mukaista ilmaista grynderi-koulua, jonka toteutumista Upinniemen koulu uhkaisi tai ainakin haittaisi. En tiedä, mutta jotain tässä tarinassa on yhä kertomatta. Puolueet ja poliitikot voisivat paljastaa todelliset motiivinsa kunnallisvaaleja odotellessa.

Upinniemen koulun kohdalla on annettu ymmärtää, että kyläkoulu olisi pedagogisesti huono. Kyse ei voi olla opetuksen tai oppimistulosten tasosta, koska itse olen nähnyt pienen kyläkoulun mahdollisuudet, jo muinoin kansakoulussa. Voisi kait sarkastisesti sanoa, että jos koulussa ei ole koulukiusaamista tai ahdistavaa ilmapiiriä, niin eihän se silloin valmenna pedagogisesti oikein nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Kaikkiaan vetoaminen pedagogisiin syihin ei ole uskottavaa. Mitä enemmän opettajalla on aikaa yksittäiselle oppilaalle sen parempi, on varmasti pedagogisesti kiistattomin totuus. Tietääkseni juuri tästä syytä valtio antoi mm. Kirkkonummelle keväällä lähes puoli miljoonaa euroa. Raha on tarkoitettu suoraan oppilasryhmien tai luokkakokojen pienentämiseen. Lisäksi ainakin valtuustossa pitäisi olla pedagogista osaamista: Vahasalo, Määttä, Sinisalo ja monta muuta. Ainakin he voisivat puhua järkeä.

Eikö voisi ajatella niin, että Upinniemen kaltainen kyläkoulu kaikkine vahvuuksineen voisi olla vapaaehtoinen vaihtoehto niille, jotka sitä haluavat. Kirkkonummen kouluissa on varmasti paljon lapsia, joille isot luokkakoot tai muuten levoton ympäristö eivät sovi ja mistä he myös kärsivät. Sitä pitäisi vain markkinoida sopivalla tavalla eteläisellä Kirkkonummella, ja malli voisi lopulta säästää kunnan kokonaisresursseja koulutoimessa. Erilaisille lapsille, ilman että he ovat mitään ongelmalapsia, koulu voisi olla helpottava vaihtoehto. Koulu voisi olla myös jonkinlaisena reservinä, kun alueen oppilasmäärät kunnan väestösuunnitteenkin mukaan kasvavat voimakkaasti lähivuosina.

Keskusteluissa vuoroin vedotaan vuoroin kiistetään taloudellisten syiden merkitys päätöksenteossa, myös Upinniemen koulun kohdalla. Tosiasia on, että kunnan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa taloudellisilla tekijöillä pitää olla merkitystä päätöksenteossa. Ongelma vain tuntuu olevan siinä, että yksiselitteisiä taloudellisia laskelmia ei näytä olevan olemassa. Ainakaan niitä ei ole uskallettu tuoda julkisuuteen. Myös tämä vie päätöksenteolta uskottavuutta. Olen itse nähnyt epävirallisia laskelmia, joiden mukaan koulun lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Pähkäilijän katsomien arvioiden mukaan koulurakennus maksoi kunnalle muinoin 1 140 000 vanhaa mummon markkaa (about 200 000 €), eikä vuokraa tontista valtiolle ei liene maksettu vuoden 1993 jälkeen. Nyt pyörivät vain normaalit kiinteistön hoitokulut. Kunta voisi tosiaan näyttää omat laskelmansa. Pähkäilijä muuttaa mieluusti kantaansa, jos näkee kunnon lukuja.

Kunnan koulupuolesta on todella vaikeaa ottaa selvää tai sitä ymmärtää sen suunnittelua. Onko kunnalla julkista suunnitelmaa, josta voi käydä katsomassa, mikä on koulutilanne esim. viiden vuoden päästä. Näyttää siltä, että koulutoimi ei tiedä mitään siitä, mitä kaavoitus tekee ja mitkä ovat kunkin alueen väestö- tai koululaisennusteet. Tämä tuli esiin myös Veikkolan/Aktiivin kohdalla. Myös Upinniemessä kunnan argumentointi pettää todella pahasti, koska Upinniemen-Kantvikin alueelle tarvitaan lisää kouluja. Miksi yksi koulu silloin pitää alueelta ensin lopettaa? Selittäkää sekin numeroin, uskottavasti.

Eli Upinniemen koulun tapaus nostaa esiin monta isoa kysymystä ja ristiriitaa, joita tavallinen kuntalainen tai edes pähkäilijä ei voi millään ymmärtää. Jos totuutta ei kerrota, ja argumentointi on niin falskia kuin se on, mistä hyvänä ovat esimerkkinä Haapaniemen luokattomat sanomiset Mediamafiassa. Väistämätön johtopäätös on, että kyseessä on jonkin sortin poliittinen valtataistelu, jossa eri ryhmät, todennäköisesti Kokoomuksen sisällä kamppailevat siitä, kenellä on suurimmat pallit. Se, jolla on kanttia tehdä suurin kupru, on jälleen tunkion kuningas. Ongelma vain on siinä, että sitä käydään meidän veronmaksajien rahoilla ja meidän veronmaksajien palveluiden kustannuksella. Tämä on varsin herkullinen asia pähkäiltäväksi tulevan vuoden aikana.