Kummallinen kuntahallinto

Turhaa oikeutta

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu tiistai, 01 marraskuu 2011 00:00

Kirjoittanut Takapähkäilijä

Osumia: 327

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut päätöksen 16.9.2011 Kirkkonummella sijaitsevan Kyrkogårdsön ranta-asemakaavasta ratkaisten asian Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n eduksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) valittaneet Kirkkonummen kunnanhallitus ja maanomistajat hävisivät jutun jo toistamiseen. Ensimmäinen häviö asiassa tuli hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu perusteluineen kaikessa lyhykäisyydessään on seuraava:
"Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta".

Perustelut:
"Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu setvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita." Ja lopuksi vielä "Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot."

Miksi tätä sitten olisi aihetta pähkäillä? No siksi, että KHO:n ratkaisu on kaikessa lyhykäisyydessään niin murskaava, että herää kysymys siitä, onko kunnan tai maanomistajien ollut edes järkevää lähteä valittamaan hallinto-oikeuden ratkaisusta. Ainakin KHO:n korkeasti palkatut hallintoneuvokset ovat päässeet tällä kertaa vähällä pähkäilyllä. Ja he ovat aika kallispalkkaisia tuomareita.

Kunta on valittanut hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO:een pääasiallisena perustelunaan vanhat tarinat, että hallinto-oikeuden ratkaisu perustuu virheelliseen käsitykseen ja puutteellisiin tietoihin alueen luontoarvoista, maaston ja maiseman ominaislaadusta sekä ranta-asemakaavan vaikutuksista niihin. Tämän lisäksi mitään uusia perusteluita tai yksilöityjä vastaväitteitä valituksessa ei sitten olekaan. Kunta siis toistaa jo kertaalleen hävinneessä valituksessaan olleita perusteluita.

Kunta ei siis mitenkään yritä perustella, miksi hallinto-oikeus kenties oli väärässä. Hallinto-oikeus nimittäin totesi maanomistajan tahdon mukaisesti laaditun kaavan lainvastaiseksi. Jos kunta on siitä eri mieltä, siihen tarvitaan hyvin vankat juridisesti pätevät perusteet. Siis faktoja pykälien tueksi ja tulkintavaihtoehdoksi, eikä mitään rutiinilöpinää, kuten nyt. Ei kunnalla ole oikeusjärjestelmässä mitään erityisoikeuksia. Voittoon tuomioistuimessa ei siis riitä: "Mun on oltava oikeassa, koska mä viranomaisena huudan kovempaa".

Juristipiireissä sanotaan, että tuolla perusteella ei voi menestyä. On siis käyty inttämässä jo hävityssä asiassa ja hävitty taas. Turhaan. Kunnan olisi syytä harkita tarkemmin, missä tapauksessa ylempiin tuomioistuimiin kannattaa mennä. Tällä menolla kunta saa turhaan valittavan tumpelokunnan maineen, mikä ei ole yhtään eduksi silloin, kun kunnalla on kenties pelissä joku kuntalaisille todella tärkeä juttu. Herää myös kysymys siitä, oliko kunnanlakimies jotenkin mukana jatkovalituksen valmistelussa. Ja jos oli, niin kuunneltiinko hänen neuvojaan. Syytä olisi ollut kuunnella.

Maanomistajalla sen sijaan oli selkeä intressi valittaa asiasta, koska se kaupallisena toimijana hakee maksimaalista tuottoa omistuksilleen. Mutta se, että kunta lähtee sen peesiin tässä asiassa on monessa suhteessa käsittämätöntä. Tämän toi esiin jo aiemmin Pekka Borg kirjoituksessaan Mediamafian sivuilla. Kunnan pitäisi katsoa kuntalaisten etuja, kuten kuntalaiselle vapaat rannat tai luontoarvot, eikä suinkaan yksittäisten maanomistajien rahantekoa. Onko tämä sitä oikeistolaista maankäyttöä ??

Hyvän vertailukohdan asian mittasuhteista antaa Espoon kaupungin riita Histan osayleiskaava-asiassa, jonka Espoon kaupunki äskettäin hävisi hallinto-oikeudessa. Histan kaavassa on kyse 19 000 asukkaan pientalovaltaisen (heh) taajaman rakentamisesta Nuuksion kansallispuiston kylkeen ilman, että sen liikenneratkaisuja on kunnolla mietitty. Pähkäilijäkin on kevyesti tonkinut tätä tunkiota aiemmin.

Espoo ei tietääkseni ole tehnyt päätöstä siitä, valittaako se korkeimpaan hallinto-oikeuteen vai ei. Ja tuskinpa Espoo sitä tekeekään, ennen kuin Espoon kaupungin lakimiehet ovat tarkkaan arvioineet hallinto-oikeudessa hävityn jutun tuloksen ja sen perustelut. Tai toisaalta huolellisesti arvioineet jatkovalituksen menestymisen mahdollisuudet KHO:ssa.

Pähkäilijä voi varmaan laittaa näiden kahden eri jutun painoarvon ja merkityksen oikeisiin mittasuhteisiinsa, siis asian merkityksen Kirkkonummen kunnalle (3 rakennuspaikkaa saaressa) ja Espoon kaupungille (19 000 asukkaan uusi taajama). Tässä valossa on jotenkin ymmärrettävää, että Espoo valittaisi Histan riidan lopputuloksesta. Kyse on pitkälti siitä, kuka päättää Espoon kaupungin isoista asioista; Espoo itse, maakuntakaava vai Suomen hallitus, joka Vapaavuoren hieman väljähtyneellä mandaatilla yhä ajaa tiiviimpää ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Kyse on todella isoista päätöksistä ja linjauksista, ja ainakin jossain määrin juridisesti epäselvästä asiasta, joka kenties kannattaa mittauttaa loppuun asti. Eli terve menoa korkeimpaan kunnon perusteluin. Iso asia ja isot panokset.

Sen sijaan Kirkkonummen kunnan kiukuttelu yksittäisen Kyrkogårdsön kaavan-asiassa näyttää tässä kontekstissa lähinnä säälittävältä näpertelyltä. Minun mielestäni se on täysin turhaa oikeutta. Ihan syystä Pekka Borg esittää kysymyksen kunnanjohtaja Aarniolle. Miksi ihmeessä näitä tehdään ? Sama kysymys myös kunnanhallitukselle. Haloo. Onko joku kotona ?