Kummallinen kuntahallinto

Paljonko säästäminen maksaa?

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu sunnuntai, 29 tammikuu 2012 00:00

Kirjoittanut Varapähkäilijä

Osumia: 232

Kyllästymiseen asti kaikki toitottavat säästämisestä. Pitää säästää tilakustannuksissa, työvoimamenoissa, käyttömenoissa ja ties missä. Ei siis pelkästään kunnassa, vaan kaikkialla muuallakin. Yritykset kohentavat kannattavuuttaan ja julkishallinto pyrkii tasapainottamaan budjettejaan – ainakin jotkut. Pysytään nyt tässä kuntataloudessa, ettei nuija heilahda, jos lähdetään ”päätös- ja toimivaltaansa ulommaksi”, kuten Taka mainiossa ”Reilu peli”-jutussaan kirjoitti.

Kunnan haja-asutusalueiden teitä tulee ajelleeksi niin työmatkoilla kuin palveluilla asioidessaankin ja kyllä huomaa, että talvikunnossapidossa on säästetty laadun kustannuksella. Niin Destian kuin kunnankin hallinnoimilla osuuksilla. Joko aurauskalustoa on kevennetty tai aurauskertoja on vähennetty tahi päivystystä ei liene lainkaan.

Tiet ovat huonon kunnossapidon seurauksena lumisia tai sohjoisia ja ojanpenkoissa on ulosajojen jälkiä siellä sun täällä. Jäljistä päätellen kaikista ulosajoista ei ole selvitty pelkin henkisin vaurioin, vaan kyllä peltiäkin on vääntynyt, ellei sitäkin suurempaa remonttia ole tarvittu. Siis odottamattomia kuluja on tullut jollekin. Siirtymällä maasturiin säästyy näiltä ongelmilta, mutta se säästö ei tunnu lompakossa eikä hiilijalanjäljessä.

Perjantaina 13.1. kollega Apu viestitti Veikkolan suunnalta, että uuden Vuorenmäen koulun välituntirappusia ei saanut käyttää, koska niitä ei oltu puhdistettu. Ilmeisesti kunnossapitohenkilökuntaa ei ollut riittävästi, vai liekö ollut lämpimän syksyn vuoksi passitettuna lomalle. Lapset siis käyttivät rappusten vieressä olevaa rinnettä välituntialueelle siirtymiseen.

Rinne kuitenkin oli lumen alla jäinen ja koko joukko vekaroita tupsahti takamuksilleen tai hallitsemattomasti pitkäkseen, jonka seurauksena Veikkolan terveysasemalla kirjoitettiin melkoinen määrä lähetteitä röntgeniin kunnan keskusterveysasemalle. Kuluja tästäkin tuli, kun vanhemmat poistuivat työpaikoilta logistiikkatehtäviin ja kunnan röntgen kävi kuumana. Koska siellä yleensä joutuu jonottamaan, monen matka johti joko Nummelan Mehiläiseen tai Munkkivuoren Dextraan, siis yksityisiin palveluihin, jossa luottokortilla saa nopeampaa palvelua.

Mitäpä jos edellisissä olisi sattunut vakavia tapaturmia, joissa esim. koululaisen ja hänen perheensä loppuelämä olisi muokattu uusiksi. Miten se olisi vaikuttanut säästämiseen saati mitattu rahassa. Onneksi Pähkäilijän tietoon ei ole tullut näin vakavia seuraamuksia ainakaan tällä kertaa.

Näissä parissa esimerkissä yhteistä on se, että suurimman hinnan säästöistä maksavat muut tahot kuin se  joka säästää. Kunta tai Destia säästää, mutta vakuutusyhtiöt (=vakuutuksen ottajat), työnantajat ja me tavalliset kuntalaiset maksamme laskun. Toki kuntakin osallistui talkoisiin lääkäreitä ja röngenhoitajia työllistämällä. Yksityiset lääkäriasematkin ovat varsin tyytyväisiä.

Jos maailmassa olisi yksikin instanssi, joka miettisi omaa napaansa pidemmälle ja ajattelisi yleistä etua, niin koko kuva voisi olla toisenlainen. Tai jos vaikka ne, jotka vastuussa ovat (esim. talvikunnossapidosta) kantaisivat vastuunsa, niin vältyttäisiin monelta turhalta kustannukselta. Mutta kun ne ovat kilpailuttaneet itsensä niin, ettei hädän tullen ole varaa ylimääräisiin palveluihin.

Tähän samaan aiheeseen kun liittää ajatuksen omista tulo-, arvonlisä-, kiinteistö-, käyttövoima-, alkoholi-, tupakka-, ajoneuvo-, myyntivoitto-, pääoma-, perintö- ja ”ties mistä liian suuri ahteri”-verosta, niin ei voi muuta kuin ihmetellä mihin kaikki verotulot menevät. Vai olisivatko matkalla Kreikkaan tai muualle Eurooppaan.

Edellä mainitusta vastuullisuudesta haaveillessa voimme jälleen nauttia oikeasta talvesta. Hauskaa pulkka- tai muutakin mäkeä, liukkaita latuja ja tasaisia jäitä toivotellen – Pähkäilijä.