Kummallinen kuntahallinto

Mitä on yrittäjyyden edistäminen ?

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu sunnuntai, 16 marraskuu 2008 00:00

Kirjoittanut Apupähkäilijä

Osumia: 372

Vaalien jälkeen pähkäilijä kiitteli Stephan Rantalaa hyvistä aloitteista koskien yrittäjyyttä. Hänellä oli jotain konkreettisia ajatuksia mm. siitä, miten kunnallisten palveluiden kauppaa voitaisiin kehittää määrittelemällä niiden laatukriteereitä tai standardeja. Tällöin palveluiden kauppa olisi riskittömämpää sekä ostajalle että myyjälle. Eli onttojen sloganien sijasta esitetään kunnon ideoita.

Pähkäilijä lupaa palata tämän asiaan myöhemmin, koska asia on lähellä hänen sydäntään. Sen sijaan hän palaa muistelemaan menneitä, vanhaa hyvää telaketjuaikaa. Sitä tikulla silmään.., mutta historiasta pitää ottaa oppia ja vanhoja virheitä ei saa toistaa. Vanhan telaketjun aikaan (siis 2000-2004) Kirkkonummella puhuttiin paljon siitä, että yrittäjiä pitää tukea ja heille pitää antaa "erinäisiä erityisoikeuksia". Ja näin myöskin tehtiin. Sen seurauksena meno oli aika vallatonta, ja Kirkkonummelle muodostui kyseenalainen maine "poikkeuksellisen" yrittäjäystävällisenä kuntana. Ja jossa asukas pärjäsi vain, jos hänellä oli paljon rohkeutta ja hyvä juristi. Mistähän mahtoi olla kysymys.

Kyse oli lähinnä siitä, että kuva yrittäjyydestä ja sen tukemisesta oli hyvin suppea ja vanhanaikainen. Jos yrittäjille ja medialle lähetetään viestiä, että kunnassa yrittäjät saavat erityiskohtelun tai että esim. ympäristöön liittyviä lain vaatimuksia ei tarvitse noudattaa, niin kunnon yrittäjillä hälytyskellot kilkattavat. Mutta samanaikaisesti sellaiset yrittäjät, jotka ovat tottuneet toimimaan ns. harmaalla alueella, näkivät tässä omat mahdollisuutensa. Siitä vain ottamaan yhteyttä yrittäjäystävällisiksi tunnettuihin luottamusmiehiin ja neuvottelemaan huoltoaseman baarissa siirtymisen ehdoista. Kyllä isoveli järjestää.

Kun samaan aikaan Helsinki ja Espoo olivat systemaattisesti kiristämässä omien yrittäjiensä toiminnan valvontaa, hyvänä esimerkkinä esim. Tattarisuon kuuluisa yrityshautomo, niin vaarana oli, että koko pääkaupunkiseudun ongelmayrittäjät olisivat sopulilauman tavoin vaeltaneet yrittäjäystävälliseen kuntaamme. Heidät olisi avosylin otettu vastaan. Meillähän olisi ollut paljon tilaa ja monimuotoista luontoa raiskattavaksi. Onneksi vuoden 2000 vaaleissa tuuli kääntyi, ja tämä jäi tapahtumatta.

Pähkäilijä vilpittömästi toivoo, että historiasta olisi otettu oppia. Pitää tiedostaa, että yrittäjyys ei ole mikään itseisarvo tai tyhjä slogan. Se on kunnalle voimavara, mikäli se oikein ymmärretään. Yrittäjyyden kehittäminen ei ole pelkkiä kaavoja, teitä, peltihalleja tai erityisetuuksia. Kaikkein tärkeintä kunnon yrittäjille on toimintaympäristön (hienosti operational environment) vakaus eli se, että se mitä lukee laissa, mikä päätetään tai mikä sovitaan, myös kestää tuulet ja tuiskut. Ja että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, siis yrittäjiä keskenään, yrittäjiä ja asukkaita keskenään ja jopa yrittäjää ja kuntaa keskenään. Pitää muistaa, että yrittäjyyden luonne on muuttunut. Peltihallin sijasta yhä useampi yrittäjä tuokin kuntaan pelkän läppärinsä (kuten pähkäilijän tapauksessa) ja siinä sivussa perheensä, ja vaatimattomat veroroposensa. Eipä taida paljon rasittaa kunnan rakennustointa tai ympäristövalvontaa. Tällöin kilpailuvaltteina ovat puhdas luonto, hyvät palvelut, johdonmukainen päätöksenteko ja kaikkinainen asumisen turvallisuus. Talouslaman keskellä yrittäjä haluaa minimoida riskinsä. Eli koko yrittäjyys pitää miettiä paljon kokonaisvaltaisemmin.

Mutta ymmärtääköhän telaketju näin monimutkaista logiikkaa. Kyllä se Tattarisuolta karkoitettu jobbari peltihallissa teollisuusalueella olisi vaan niin kiva juttu. Näyttäisi jotenkin isommalta ja siinä olisi sellainen oikea yrittäjyyden hajukin. Pähkäilijä jää odottamaan.