Kummallinen kuntahallinto

Kiinalainen juttu

Joskus vuosia sitten pähkäilijä joutui työssään hoitamaan muutaman kuukauden ajan yhden Kiinan hankkeen asioita. Ja pähkäilijä oppi varsin nopeasti, että kiinalaisten kanssa kommunikointi oli ihan oma juttunsa. Onneksi yksi kokeneempi kollega auttoi selittämällä kiinalaisen ajattelun saloja ja käänteitä. Se menee jotenkin seuraavasti. Kiinalainen lähettää hyvin kohteliaan viestin, jossa kerrotaan ongelmista jossain erityisessä asiassa. Kun suomalainen sitten selvittää asiat, mitään ongelmaa ei olekaan, ainakaan sellaista tai sillä alueella. Ennen kuin hän vastaa, hän kysyy kollegaltaan, jonka mukaan kyse on kiinalaisten hienovaraisesta viestistä, että sinulla on jossain joku ongelma tai vain jotain hoitamatta. Mutta kohteliaina ihmisinä he eivät voi sanoa sitä suoraan. Eli nyt sinun pitää keksiä, mikä se ongelma on ja miten siihen keksitään järkevä vastaus. Ja mitään ei voi kysyä, vaan arvauksia arvausten perään. Ja ainakin pähkäilijälle nuo kuukaudet olivat todella piinallisia, kun koko ajan joutui hoitamaan asioita ikään kuin liukkaalla jäällä tasapainoillen. Savolaiset ehkä pärjäisivät tuossa sirkuksessa hieman paremmin.

Myös Kirkkonummen politiikassa on ainakin yksi kiinalainen juttu, jota Pähkäilijä ei ymmärrä sitten millään. Ja tässäkin on kyse kommunikaatiosta. Valtuustossa ruotsinkieliset luottamusmiehet pitävät omat puheensa omalla äidinkielellään. Tähän käytäntöön on ilmeisesti jopa ohjeistettu, ja puheet ovat osa puoluekuria. Tavallaan pähkäilijä ymmärtää, että kaksikielisessä maassa on oikeus esittää mielipiteensä omalla äidinkielellään ja tällöin puhuminen on varmasti luontevampaa. Mutta, mutta ..

Eikö valtuustossa puhumisen tarkoituksena kuitenkin ole kommunikoida muille ja vaikuttaa näiden mielipiteisiin ja sittemmin koko päätöksentekoon. Mutta valitettava tosiasia on, että suomenkielisillä valtuutetuilla se ruotsinkielentaito (pakkoruotsiksikin kutsuttu) on yleensä pahasti ruosteessa, jos sitä on lainkaan. Valtuustossa ei ole tulkkeja, eikä kaksikielisiä asiapapereita. Ja moninaiset, myös ruotsinkieliset, puheet ja kannanotot vetää yleensä yhteen valtuuston puheenjohtaja. Ainahan homma ei tietenkään toimi aivan yhtä hyvin kuin Speden sketseissä. Eli käytännössä ruotsinkieliset valtuutetut antavat hänen täysin vapaasti tulkita heidän puheitaan ja kääntää ne selkokielelle. Tämä yhdessä puoluekurin kanssa tarkoittaa, että kyse on melkoisesta harvainvallasta. Miten tämä palvelee kielivähemmistön asioiden tehokasta hoitamista ? Onko ruotsinkielen puhuminen kokouksissa joku itseisarvo, jonkinlainen kieliryhmän identiteetin julistus? Ja mitä tai ketä se palvelee ihan aikuisten oikeasti? Pähkäilijä ei kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää.

Lisää kommenttisi

Nimimerkki:
Aihe:
Kommentti:
 
Suorita alla oleva tehtävä hyökkäysviestien estämiseksi!

Lisätietoja