Kummallinen kuntahallinto

Koijärveltä Hilan kallioille

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu tiistai, 06 tammikuu 2009 11:34

Kirjoittanut Apupähkäilijä

Osumia: 506

Vuonna 1979 Suomessa kuohui, kun luontoaktivistit nousivat kapinaan Forssan Koijärvellä. Mielenkiintoista asiassa oli, että karvanaama aktivistit itse asiassa olivat lainvalvojia, koska paikallisilla maajusseilla ei ollut lupaa arvokkaan lintujärven kuivattamiseen. Merkittävää asiassa oli, että Koijärveltä sai alkunsa Vihreä Liike, josta sittemmin on muodostunut Vihreät; merkittävä ja tärkeä puolue. Ja vanhempi porukka muistaa varmaan suorasanaisen Ville Komsin ja hänen villapaitansa. Ja olihan siellä eräs Osmo Soininvaarakin, jonka myöhempiä vaiheita Pähkäilijässäkin on pyöritelty hieman epäselvästi otsikoidussa jutussa xxxxx.

 

Pähkäilijän Hilan solulta tuli viikonvaihteessa tietoa, että Hilassa ollaan kuivaamassa alueen kuuluisaa kraaterijärveä. Maanomistaja on maanomistajan itsensä itselleen antaman toimenpideluvan turvin pumpannut arviolta 100 000 kuutiota vettä kraaterijärvestä läheiseen suohon, jota hän haluaa kutsua hienosti nimellä saostusallas. Se on paljon vettä, ja käytännössä tarkoittaa, että lähes kahden hehtaarin kokoisen järven pinta on laskenut arviolta viisi metriä. Mistä tässä vesileikissä oikein mahtaa olla kysymys. Onko maanomistaja tuhoamassa todisteita; onko järven pohjassa kenties aarre; mitä salaisuuksia järvi mahtaakaan kätkeä. Pähkäilijä seuraa mielenkiinnolla pumppaamon toimintaa. Pähkäilijäkin tunnustaa luvattomat pumppauksensa. Kas kun tulvavesi pyrki pähkäilijän kaivoon, niin kaikki 13 litraa piti pumpata tontin rajalle ojaan. Toivottavasti ympäristöpäällikkö ei vaan hermostu tai koko pähkäilijän pihan ekosysteemi ole vaan pilalla.

Samoin kuin Koijärvellä Hilan louhimon toiminta- ja ympäristölupien käsittely on yhä kesken. Tuollaisen vesimäärän pumppaamisella luontoon on melkoisia vaikutuksia alueen hydrologiaan tai luontoon. Kellään ei ole oikeaa tietoa, onko kyseinen vesi puhdasta vai onko siinä jäämiä louhinnasta. Asiasta on tiedotettu sekä kunnan ympäristövalvontaan että Uudenmaan Ympäristökeskukseen, minkä seurauksena pumppaus on ainakin tilapäisesti keskeytetty. Siitä huolimatta asia herättää monia vakavia kysymyksiä. Miten on mahdollista, että 500 000 kuutiota vettä on pumpattu paikasta toiseen arveluttavalla alueella. Tarkkaa tietoa pumppauksen kestosta ei ole, mutta alueen asukkaat epäilevät sen kestäneen 5-8 viikkoa. Onko kunta tiennyt asiasta; onko ympäristöpäällikkö omaan persoonalliseen tyylinsä antanut suullisen luvan toiminnalle; kuka lupaa on kysynyt... jne. jne. Eli summa summarum; kelvotonta viranomaistoimintaa.

Mutta palataanpa Koijärvelle. Sen tapahtumat ajoittuvat vuoteen 1979, siis 30 !!? vuotta sitten. Sen jälkeen moni ympäristön valvontaan liittyvä asia on Suomessa muuttunut. Mutta Kirkkonummella mikään ei ole muuttunut, vaan eletään yhä 70-lukua ja kaikki on sallittua. Laki on vain pakollinen hidaste telaketjun tukemille yrittäjille. Pähkäilijä pohdiskeli tilannetta jo aiemmin eräässä yrittäjäjutussaan. Että sellainen paratiisi tämä meidän kelpo kuntamme.

Katselkaapa kuvia (saat kuvat suuremmiksi klikaamalla niihin).