Kummallinen kuntahallinto

Pitäisikö koko opetustoimi miettiä toisin ??

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu maanantai, 29 syyskuu 2008 22:13

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 495

Pähkälijä on seurannut keskustelua sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksen tilasta Kirkkonummella. Suomenkielisen opetuksen tila joka puolella kuntaa on äärimäisen vaikea, ja keskeinen ongelma on kunnan kohtuuton väestökasvu. Ruotsikielisen opetuksen tila on kenties vieläkin huonompi, koska oppilasmäärä on vähäinen ja hajallaan pitkin kuntaa.

 

Pienissä yksiköissä opetus on kallista, eivätkä pätevät opettajat viihdy pitkään puutteellisissa oloissa. Toisaalta niiden yhteisöllisistä koulutusmenetelmistä kuulee paljon hyvää, varsinkin jos vertaa isoihin suomenkielisiin tuotantolaitoksiin. Ja ruotsinkieliset koulut osaltaan vaalivat heidän omaa kulttuuria, mikä on myös pähkäilijän mielestä tärkeää. Kaksikielisyys on kunnan rikkaus, sanotaan.

 

Niinpä, tilanne kunnan päättäjille on nykyisessä taloustilanteessa lähinnä painajainen. Poliittisissa puheissa puhutaan paljon rationaalisesta konsernijohtamisesta. Pitäisikö kouluasiaa katsella edes vähän myös tästä näkökulmasta, konsernijohtajan tai jopa veronmaksajan silmin.

 

Kirkkonummella on erilliset luottamusmieselimet, virallisesti Svenska förskoleverksamhets- och utbildningsnämnden ja Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, joissa vuodesta toiseen voivotellaan asioiden huonoa tilaa, yritetään keksiä hätäratkaisuja ja ohjeistetaan erikseen kunnan virkamiehiä, usein täysin vieläpä eri suuntiin.

 

Eikö mitenkään olisi mahdollista, että suomenkieliset luottamusmiehet ja naiset mahtuisivat samaan kokoushuoneeseen ja yrittäisivät hakea ratkaisuja yhdessä, yhteisen strategian mukaisesti ja kunnan niukkoja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Tämä oli sitä oikeaa konserniajattelua, jota myös maalaisjärjeksi voisi kutsua.

 

Samaa ajattelua voisi soveltaa myös koulujen rakentamisessa. Miksi ihmeessä ruotsin- ja suomenkielisten pitää käydä erillisissä kouluissa, vieläpä kaukana toisistaan ? Miksi uutta koulua suunniteltaessa ei voida miettiä samanaikaisesti molempien kieliryhmien tarpeita ? Saman katon alle voitaisiin sijoittaa luokkia sopivassa suhteessa, ja jos nähdään tarpeelliseksi, eri kieliryhmillä olisi koulussa oma siipensä.

 

Tällöin tarvittavia tukipalveluita riittää paremmin molemmille ja koulukuljetuksia voidaan järkeistää. Tämä varmasti parantaisi molempien kieliryhmien kokonaisresurssien määrä, parantaisi opetuksen laatua sekä totuttaisi luontevasti keskinäiseen yhteistyöhön. Samalla ruotsinkielisten erityisopetukseen saataisiin edes jotain resursseja.

 

Nykytilanteessa pähkäilijän on ihan pakko kyseenalaistaa kunnan nykyinen käytäntö ja kysyä, miksi näin on ja miksi asiaa ei voisi muuttaa. Onko kysymys siitä, että Svenska förskoleverksamhets- och utbildningsnämnden on RKP:n läänitys, johon muilla puolueilla ei ole oikeutta puuttua?

 

Ruotsinkielisten vanhempien ensisijainen intressi on varmistaa laadukas opetus omille lapsilleen, mutta RKP tavoitteena lienee lähinnä oman koululautakunnan säilyttäminen. Jos näin on, sekä RKP että kunta sahaavat omaa oksaansa meidän kakkien yhteisillä verovaroilla.

 

Monien vanhempien mukaan ruotsinkielisen opetuksen tila on niin huono, että mitään ei enää voida menettää. Uusia malleja on pakko hakea ja löytää. Niinpä, huokailee Ylipähkäilijä.