Kummallinen kuntahallinto

Maapolitiikan etiikasta Kirkkonummella

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu tiistai, 10 maaliskuu 2009 00:00

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 250

Koska nimimerkki haapis-fani kommentissaan kirjoitti lähes täydellisen kuvauksen siitä, miten käytännössä tehdään se kuuluisa ilmainen koulu. Siihen on ihan pakko vastata, jotta pähkäilijän oma arvovalta (if any) säilyy.

Tai oikeastaan annetaan emeritus-professori Pekka V. Virtasen tehdä se, koska myös hän kun tietää ihan oikeasti jotain maapolitiikasta. Hänen juttunsa löytyy kuntanetin sivulta osiosta dokumentit tai sen voi ladata kuntanetin sivustolta tätä linkkiä käyttäen. Mielenkiintoista asiassa on, että pähkäilijän läppärin syövereissä kyseinen juttu on ollut kesäkuusta 2004, eli kyseessä lienee eräänlainen klassikko.

Artikkeli on osaltaan teoreettinen, mutta toisaalta siinä käydään läpi pitkän kaavan mukaan monia perusasioita. Siellä käsitellään perusteellisesti haapis-faninkin esille tuomia ongelmia kuten yhteisö vs. yksityinen intressi, maanpohjan arvottaminen, sen arvoton hinnannousu (tai hinnan nostaminen) sekä suhdanteet.

Pääkaupunkiseudulla puhutaan yhtenään siitä, miten kaavoitettua rakennusmaata on liian vähän, vaikka ainakin Espoossa ja Kirkkonummella on metsää tuhansia hehtaareja. Virkistysalueita ja luontoakin toki tarvitaan, joten tämä on hieman löysä heitto. Mutta niukkuus johtaa väkisin siihen, että maan hinta nousee kestämättömälle tasolle, kuten Virtanenkin tuo esiin.

Siitä huolimatta tosiasia on, että kaupungeilla ja kunnilla on kaavoitusmonopoli, joten jos maata suinkin on, ne voivat sen "määrätä" rakennuskäyttöön. Niillä on jopa lakisääteinen valta pakkolunastaa yhteisen edun nimissä. Ja siten lisätä tarjontaa ja laskea hintoja, mikä olisi sen veronmaksajien edun mukaista.

Miksi tämä ei sitten toimi? Haapis-fani esittää ongelman luonteen aika karulla tavalla. Maanomistajien, gryndereiden ja valikoitujen kunnallispoliitikkojen yhteinen intressi on luoda toisenlainen monopoli, jossa hyödynsaajia ovat nimenomaan he, eivätkä asuntovelkaiset veronmaksajat.

Tuntematta tarkemmin erään itäisen Kirkkonummen rantasavikon maankäyttösopimuksia pähkäilijällä on vahva kuva, että asiat siellä menivät pitkälti niin kuin haapis-fani asian esittää. Ja samaa mallia halutaan nyt soveltaa keskustan kaava- ja koulujärjestelyissä; grynderi vain on vaihtunut. Kunnan puolelta pelurit ovat yhä samat.

Seuraamme mielenkiinnolla asian kehittymistä.