Kummallinen kuntahallinto

Maailma muuttuu, osaako kunta reagoida

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu lauantai, 28 maaliskuu 2009 00:00

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 314

Edellistä juttua tehdessään Pähkäilijä joutui miettimään syntyjä syviä. Erityisen masentavaa oli pähkäillä Savonlinnan ylimenotien tapausta, jota perustellaan 70-80-luvun opeilla, jotka nekin aikanaan olivat kovin teknokraattisia ja suppeita. Puhumattakaan siltä, miten ylimenotie tuhoaa kaupungin historiallisen ilmeen. Tielaitos tekee sen mitä Venäjän joukot eivät pystyneet tekemään yli 200 vuotta sitten.

Yhtenä perusteena tielle on se, että alueen talouskasvu jatkuu ja että alueella on yhä enemmän asukkaita ja teollisuutta, joka hyödyntäisi tietä. Jutussa puhutaan myös uusista asuntoalueista, joita voidaan rakentaa Savonlinnaan. Pähkäilijän tiimi yritti palaverissaan epätoivoisesti keksiä, kenelle kyseiset asuntoalueet rakennetaan.

Onko kyse venäläisistä, somaleista vai kiinalaisista, ja mitä he mahtaisivat Savonlinnassa tehdä elääkseen. Onko Tielaitos niin kaukonäköinen, että se osaa ennakoida ilmastonmuutoksen aiheuttamia kansainvaelluksia. Pähkäilijä on skeptinen. Nyt lienee vain Savonlinnan vuoro saada moottoritie, joten kysymys on valtion tyhmyydestä.

Pähkäilijä on pariinkin kertaan kehunut asuntoministeri Jan Vapaavuoren pragmaattista aluepolitiikkaa, jota vanhakantaiset siltarumpumiehet Pekkarinen, Väyrynen ja vastaavat yrittävät kampittaa. Tämän meidän oman telaketjumme lisäksi siis. Yksi merkittävä tekijä, joka meidän pitää ottaa huomioon on ilmastonmuutos, josta pähkäilijäkin on jaksanut vouhottaa useaan kertaan.

Pari viikkoa sitten Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa maailman johtavat tutkijat tarkistivat ennusteitaan entistä synkempään suuntaan.

 

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten hintaa aikanaan ennustanut Nicolas Stern herätteli tutkijoita ja päätöksentekijöitä varautumaan pahimpaan. Pähkäilijä ei halua synkistellä tilannetta, mutta tosiasia on, että myös kunnan pitää vähitellen tunnustaa tosiasiat ja miettiä omia toimiaan. Pitäisikö jotain kenties muuttaa.

Vaikka asuntolainojen korot ovat ennätyksellisen alhaiset ja suomalaisten ostovoima on korkealla tasolla, asuntokauppa on lähes täysin pysähdyksissä. Lähes, uutistietojen mukaan Helsingin keskustan asuntokauppa pyörii ihan mukavasti. Kyse voi erikoisessa markkinatilanteessa olla spekulatiivisesta toiminnasta, mutta kyse voi olla myös siitä, että joku fiksu ihminen on lueskellut Vapaavuoren juttuja.

Kirkkonummen kunnan yhdyskuntasuunnittelu on perustunut siihen teoriaan, että pääkaupunkiseudun varakkaat lapsiperheet haluavat muuttaa Kirkkonummelle, koska siellä on tilaa (ja luontoa), siellä on hyvät palvelut ja siellä on edullista asua. Kaikkien näiden perusteiden kohdalla argumentointi on nykyisin hieman heikolla pohjalla. Maailma muuttuu ja kunta tumpuloi.

Uusimmassa jutussaan Pähkäilijä kollektiivisesti hehkuttaa Kirkkonummen luontoa ja mahdollisuuksia. Mutta, mutta... Kun seuraa Hilan louhimon asian käsittelyä tai erään Haapaniemen suunnitelmia rantojen rakentamisesta, niin kunnan sitoutuminen ympäristöagendaan joutuu aika outoon valoon. Mitään takeita asiasta ei ole, koska kunnan mainokset eivät sido päättäjiä.

Koska siellä on hyvät palvelut. Lienee kunnan edun mukaista, että ohitamme tämän perusteen. Siitä voisi kirjoittaa romaanin. Itse kukin voi katsoa vaikka koulupalveluiden tiimoilta käytävää keskustelua.

Koska siellä on edullista asua. Niinpä. Periaatteessa voisi olla, mutta mutta... Aika moni kirkkonummelainen käy töissä pääkaupunkiseudulla ja kunta on rakennettu hajalleen ilman sitä kantavaa ajatusta. Näin ollen energian hinnan kallistuessa sekä työ- että palvelumatkustaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi.

 

Kunta voisi kaavoittaa omilla ehdoillaan, mutta jostain syystä se halutaan tehdä gryndereiden ehdoilla, joten myös pelkkä asuminen tehdään kohtuuttoman kalliiksi. Monen unelma haja-asutusalueella kallistuu samaan tahtiin. Ja tämän realismin päälle tulee globaali ympäristötietoisuus; tämä ei ehkä olekaan oikein.

Jos kaikki kunnan kuvittelemat perusteet muutolle ovat uhattuina, niin onko kenties mahdollista, että jatkossa on yhä vähemmän perheitä tai ihmisiä, jotka haluavat muuttaa hienoon kuntaamme?

 

Pitäisikö meidän kenties miettiä uudestaan yhdyskuntarakennettamme, jotta voisimme olla kilpailukykyisempiä, jotta voisimme kasvaa. Pitäisikö rakentaa entistä enemmän radan varteen ja ylipäätään keskittää sekä asumista tai palveluita. Vai onko niin, että jatkossa entistä harvempi haluaa muuttaa tänne. Siihenkin pitäisi varautua.

Helsinki kasvaa osin koska sinne muuttaa niin paljon maahanmuuttajia; EU-virkamiehiä, varakkaita venäläisiä, sekalaisia maailmankansalaisia, pakolaisia, opiskelijoita... Sekin voisi olla meille mahdollisuus, mutta kun on seurannut mm. umpikonservatiivista keskustelua pakolaiskeskuksen tiimoilta, niin heikolta näyttää.

Niin tai näin. Maailman muuttuessa kunnan pitäisi pystyä tekemään tarvittavia korjausliikkeitä maailman muuttuessa. Me emme voi elää kuin ennen uskoen, että kunnan epärationaalisesti kaavoittamiin omakotilähiöihin löytyy asukkaita entiseen malliin. Ihmiset ovat fiksuja, joten myös kunnan pitäisi ymmärtää realiteetit. Ja telaketjun.