Kummallinen kuntahallinto

Kunnan talouden korjausliikkeet; vaihtoehtoista logiikkaa

Tietoja

Kategoria: Kummallinen kuntahallinto

Julkaistu torstai, 09 huhtikuu 2009 01:00

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 245

Aika masentavaa lukea päivästä päivään, kuinka kunnan peruspalvelut ovat kuralla ja rahaa ei ole. Sivistystoimella ei ole kouluja ja kunnan terveydenhuolto päivystystoimineen on liipaisimella päivästä toiseen. Hallintoon kyllä investoidaan, mutta palveluissa tökkii. Näitä asioita ei meillä Kirkkonummella saatu kuntoon nousukaudella, niin kuinkahan se onnistuisi nykytalouden näkymissä.

Kun luin mediamafiasta viimeisen valtuuston kokouksen kuulumisia, niin pääosassa oli erään puutarhurin verbaaliakrobatia. Oma puutarhurimme on tainnut nähdä Peter Sellersin elokuvan Mr. Chance, joten hieman homma hirvittää. Ainakaan valtuustosta ei löydy kriisin keskellä selkeitä ideoita.

Otetaanpa käyttöön toisenlaista logiikkaa, kun kunta niin hehkuttaa konserniajatteluaan. Kun oikea yritys kohtaa talousvaikeuksia, niin mitä se tekee? Se palastelee yrityksen sellaisiin mitattaviin yksiköihin, joissa kussakin menoja ja tuottoja voidaan kontrolloida erikseen. Näiden yksiköiden yläpuolella on tietenkin konsernikulut, jotka jyvitetään jonkin laskennallisen kaavan mukaan kullekin liiketaloudelliselle yksikölle.

Tämän jälkeen kannattamattomille osille tehdän tervehdyttämisohjelmat tai niistä yksinkertaisesti hankkiudutaan eroon myymällä tai lakkauttamalla. Kunnan kohdalla tuo lakkauttaminen ei taida olla optio, mutta "myyminen" kyllä.

Tätä samaa (kokoomuslaista) logiikkaa noudattaen kunta pitäisi pilkkoa osiin ja mitata kunkin osan kunnallistaloudellista kannattavuutta erikseen. Ensinnäkin tulisi erottaa kunnan hallinnollinen osa, sanotaanko kauniisti silava, irti toiminnallisesta lihasta. Tämä on se kunnan osa, joka ei suoranaisesti ole sidoksissa kunnan tulovirtoihin tai palvelutuotannon kuluihin. Tämän osan tehokkuuden mittaaminen olisi oma osansa, mutta ei ole olennaista tässä jutussa.

Toinen looginen jako olisi Kirkkonummen kaltaisessa hajasijoitetussa kunnassa alueellinen kustannustehokkuus käyttäen samaa periaatetta eli mittaamalla tulot vs. menot. Jos verotulot eivät kata alueen menoja, niin alue on joko myyntilistalla tai sitten on etsittävä uusia tulomuotoja. Kuinka karkea tai hienojakoinen tämä jako tulisi olla, olisi selvityksen paikka.

Aluetuottavuuden ei kuitenkaan tulisi kattaa vain nykytila, vaan myös tulevaisuuden potentiaali. Silloin kullekin alueelle voitaisiin rakentaa budjetti ja suunnitelma nykyiselle tilanteelle sekä lyhyen että pitkän tähtäimen visioille. Alueet toki joutuisivat maksamaan taksvärkkinsä yleishallinnolle, jota siis mitattaisiin erikseen.

Käytännössä Kirkkonummen kunnan kaikki etäkeskukset rahoittavat keskustan toimintaa ja kehittämistä. Suurimmat kasvualueet ovat kuitenkin pohjoisessa ja idässä. Noiden alueiden tuottoja voisi mitata erikseen sekä investoida rakennusoikeuksiin liittyvin sitoumuksin. Toisaalta pitkällä tähtäimellä kalliin pohjoisen voisi myydä Vihdille ja idän Espoolle.

Jos nämä kaupat toteutuisivat, niin jäljelle jäisi keskusta, joka tuskin pärjäisi omillaan. Toisaalta, sittenhän olisi Kirkkonummikin yhtä huonossa taloudellisessa tilanteessa kuin naapurikunnat lännessä. Olisi helpompi liittyä Siuntioon ja muodostaa Länsi-Uudenmaan pitäjän.