Kummallinen kuntahallinto

Moniväriyhteiskunta; osa 2

Kollega Ilta tarttui Raija Vahasalon kolumniin mediamafian sivuilla, ja omalla persoonallisella tavallaan koulutti arvon kansanedustajaa. Ilta on aika herkkä ihmisoikeus ja tasa-arvoasioissa, eikä ole suinkaan ainut pähkäilijän tiimissä. Koska Iltan juttuun tuli lähes 10 kommenttia puolesta ja vastaan, pähkäilijän oli ihan pakko palata kaivelemaan tätäkin tunkiota. Siihen on toki muitakin syitä, kuten tämä.
Kuten yksi kommentoija ystävällisesti kertoi, Raijan kolumni löytyy hänen omilta kotisivuiltaan, joita toisin kuin eräitä muita, päivitetään viikoittain. Juttu löytyy onneksi uskollisen apulaisen eli googlen avulla, koska pähkäilijä ei ole erityisen innokas laittamaan suoria lainauksia juttuihinsa. Raijan juttu löytyy seuraavan
linkin kautta, ja Ilta ja moni muu ottivat kierroksia nimenomaan jutun lopusta.
Kuten lukijat ovat kommenteissaan tuoneet esiin, Raija olisi voinut kertoa asiasta hieman laajemmin ja kertoa tarkemmin lähteistään. Pahin virhe, tahaton tai tarkoituksellinen, on maahanmuuton ja terrorismin sekoittaminen keskenään, mikä entisestään vahvistaa maahanmuuttovastaista mielialaa ja sataa suoraan Perussuomalaisten laariin. Haluaa Raija sitä tai ei. Niin se vain on.
Pähkäilijä on hyvin tietoinen terrorismin aiheuttamasta uhasta, mutta sitäkin suurempi globaali uhka on ilmastonmuutos. Toisaalta terrorismin uhkaa käytettään myös poliittisena työkaluna, ja esim. Britanniassa terrorismivastainen taistelu on saanut Stasi-henkisiä piirteitä, joista tässä on vain yksi
esimerkki. Tai laitetaan toinen kaupan päälle. Terrorismia ei voida torjua pelkästään Lontoossa, vaan se pitää pysäyttää tukemalla demokratiakehitystä tietyissä ongelmamaissa. Asiassa pitäisi olla paljon nykyistä kokonaisvaltaisempi visio.
Mutta pähkäilijän tarkoitus oli kirjoittaa maahanmuuttajista, eikä suinkaan terrorismista. Pähkäilijän maailmanparannushankkeen
ensimmäinen osa ilmestyi jo helmikuussa, ja nyt sitä olisi tarkoitus hieman syventää. Koettakaa kestää, koska tämä on todella pitkä tarina.
Heitetäänpä peliin ensin muutamia faktoja, jotta homma ei Halla-Ahon tapaan perustu pelkkiin ennakkoluuloihin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa on noin 200 000 maahanmuuttajaa, siis sellaista ihmistä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa (suhteellista sekin). Se on 3.8 % väestöstä, joten he ovat väistämättä merkittävä osa Suomen väestöä ja yhteiskuntaa. Vertailun vuoksi; ruotsinkielisten osuus on väestöstämme noin 6 %.
Ketä he sitten ovat. Antaa tilastokeskuksen kertoa. Kun katsotte kokonaislukuja, niin pitää ottaa huomioon, että osalla maahanmuuttajista jo on Suomen kansalaisuus, joten he eivät näy tässä taulukossa. Pizzerian omistaja on ollut suomineidon kanssa naimisissa jo 20 vuotta, joten hän on täyssuomalainen, vaikka onkin Milanin tai Interin fani. Ja heitä on paljon muitakin; jopa pähkäilijän verkostossa.
Ulkomaiden kansalaiset Suomessa; lähde:
Tilastokeskus, väestötilastot

 

Maa, jonka kansalaisuus: 1990 2000 2005 2006 2007 2008
Venäjä .  20 552 24 621 25 326 26 211 26 909
Viro .  10 839 15 459 17 599 20 006 22 604
Ruotsi 6 051 7 887 8 196 8 265 8 349 8 439
Somalia 44 4 190 4 704 4 623 4 852 4 919
Kiina 312 1 668 2 992 3 382 3 978 4 620
Thaimaa 239 1 306 2 605 2 994 3 470 3 932
Saksa 1 568 2 201 2 792 2 978 3 318 3 502
Turkki 310 1 784 2 621 2 886 3 182 3 429
Irak 107 3 102 3 267 3 045 3 036 3 238
Britannia 1 365 2 207 2 762 2 910 3 143 3 213
Intia 270 756 1 619 1 990 2 333 2 736
Ent. Serbia ja Montenegro .  1 204 3 321 3 340 2 986 2 637
Iran 336 1 941 2 562 2 602 2 611 2 508
Yhdysvallat 1 475 2 010 2 086 2 199 2 296 2 282
Vietnam 292 1 814 1 657 1 811 2 010 2 270
Afganistan 3 386 1 833 2 011 2 197 2 189
Puola 582 694 899 1 083 1 446 1 888
Ukraina .  961 1 352 1 460 1 618 1 798
Bosnia ja Hertsegovina .  1 627 1 584 1 599 1 658 1 723
Ranska 327 859 1 114 1 240 1 376 1 490
Muut 12 974 23 086 25 806 28 396 32 632 36 930
Yhteensä 26 255 91 074 113 852 121 739 132 708 143 256

 

Venäjänkielisiä Suomessa on kaikkiaan noin 45 000, eli kirkkaasti enemmän kuin Kirkkonummella on asukkaita. Syystä heillä on oma radioasemansa Sputnik, ja he ovat merkittävä tekijä Itäisen Suomen taloudessa. Sitten meillä ovat arvon virolaiset, jotka ovat hyvin sulautuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen palveluihin. Tämän lisäksi on paljon ruotsalaisia, turkkilaisia, jenkkejä, puolalaisia, intialaisia, japanilaisia ja ties keitä, jotka työn, avioliiton, adoption tai ihan sattuman vuoksi ovat päätyneet pysyvästi tai tilapäisesti Suomen niemelle. Heitä on jopa houkuteltu Suomeen, ja nyt puhutaankin paljon ns. työperäisestä maahanmuutosta. Tämä on osa globalisaatiota, ja Suomi tarvitsee heitä jatkossa. Ja he ovat kiinteä osa myös Kirkkonummen jokapäiväistä elämää, koska he maksavat veroja ja saavat palveluja.

Ja sitten se ns. vaikea osasto, eli pakolaiset, joita Suomeen muuttavista ihmisistä on vähemmistö. Tarkkaa tietoa pähkäilijä ei löytänyt, mutta erään lähteen mukaan heitä on 1975-2007 ollut alle 30 000 eli hieman enemmän kuin Suomeen muutti ulkomaalaisia viime vuonna. Mutta koska nämä ihmiset tulevat vaikeista oloista ja vieraista maista, heidän sopeutumisensa Suomeen ei ole ollut helppoa. Sekin on suhteellista, koska Vietnamin oma-aloitteiset venepakolaiset ovat myös Suomessa kuin kala vedessä; ravintoloitsijoina, kauppiaina, maahantuojina ja ties mitä. He tuovat lisäarvoa Suomen talouteen.

Paljon on puhuttu somalien ongelmista, koska heitä Suomessa on noin 10 000 ja heidän kulttuurinsa on hyvin erilainen. Heitä on riittävästi, jotta he ovat pystyneet muodostamaan omia yhteisöjään mm. pääkaupunkiseudulla ilman suurempaa tarvetta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Somalien kohdalla Suomen maahanmuuttopolitiikka on kenties mennyt pieleen, mutta siitä pitää ottaa oppia. Jotain suomalaisten asenteista somalien suhteen kuvaa se, että huomattava osa Suomessa koulutetuista somali-insinööreistä on työllistynyt Englannissa. Näin on monen muunkin pakolaisen kohdalla. Akateemisesti koulutetut ihmiset joutuvat tekemään töitä varastomiehinä, bussikuskeina tai siivoojina. Pitäisikö suomalaisten katsoa peiliin. Tarpeen mukaan palataan tähän asiaan.

Tällä hetkellä Suomeen tulee pakolaisia tai kiintiöpakolaisia sellaisista maista kuin Irak, Afganistan, Burma tai muutamat Afrikan maat, ja he tulevat maista, jossa elämä ei ole yhtään helppoa. Näin ollen heidän kuntouttamisensa ja sopeuttamisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on haastava tehtävä. Tämä asia kosketti myös Kirkkonummea, kun sisäasianministeriö oli puuhaamassa pakolaiskeskusta Aktiivi-instituutin yhteyteen. Asiasta nousi melkoinen kohu, johon pähkäilijäkin joutui ottamaan kantaa mm. jutussaan heinäsirkoista.

Moniväriyhteiskunta on meille suomalaisille suuri mahdollisuus tai välttämätön paha. Jotta me vältämme muiden maiden tekemät virheet, meidän pitää aktiivisesti alkaa opiskelemaan siihen liittyviä asioita, myös Kirkkonummella. Toivottavasti pähkäilijän juttu on auttanut alkuun.

Lisää kommenttisi

Nimimerkki:
Aihe:
Kommentti:
 
Suorita alla oleva tehtävä hyökkäysviestien estämiseksi!

Lisätietoja