Omalaatuinen kunta

Yhteinen maisemamme

Tietoja

Kategoria: Omalaatuinen kunta

Julkaistu tiistai, 21 kesäkuu 2011 01:00

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 512

Ajelin muutama päivä sitten maakunnassa, jossa silmiin sattui aika uskomaton näky. Kuntakeskuksesta poistuttaessa heti taajama päättyy -kyltin jälkeen oli uskomaton maisemallinen näkymä. Kylän kaunistuksena oli ainakin hehtaarin avoin romuttamo/kierrätyslaitos/kaatopaikka ilman minkäänlaisia suoja-aitoja. Hyvää on toki se, että maantieltä voi suoraan nähdä, mitä arvon yrittäjällä on tarjota.

Tällöin tuli mieleen eräs pähkäilijän aiempi juttu yhteisestä maisemastamme, jossa pyöriteltiin rakentamista säätelevän kunnan haasteita säädyllisen maiseman säilyttämiseksi. Tai tuhoamiseksi. Kirkkonummella voi näet törmätä vastaaviin näkymiin. Eikä vastuu ole pelkästään viranomaisella, vaan myös kuntalaisten olisi syytä joskus katsoa peiliin. Tarkoitus ei ole pelkästään kritisoida, vaan herättää ajatuksia.

Kun katselee kylämaisemia, niin haaste on melkoinen. Samassa maisemassa on vanhoja herraskaisia puutaloja vuosikymmenien takaa, idyllisiä rintamamiestaloja, 70-luvun tasa-kattoisia laatikoita, 80-luvun turvallisia tiilitaloja ja uuden ajan pakettitaloja, joita on joka lähtöön. Rakennustyylit muuttuvat, sille ei voi mitään, eikä aiemmin nähty tarpeelliseksi säädellä rakentamisen yhtenäisyyttä tai yhteensopivuutta. Nyt siihen pitäisi olla varaa.

Se, mikä maisemassa ajoin ärsyttää, ovat joidenkin ihmisten unelmat, jotka eivät vain sovi maisemaan. Esimerkiksi englantilaistyylinen tiilitalo, massiiviset roomalaiset pylväiköt tai ihan liian näkyvästi (framille) sijoitettu talo rikkovat jo ennestään sekavan tasapainon eli tulevat ns. silmille. Itse kukin katselkoon ja miettiköön, missä hyvän maun raja kulkee.

Kirkkonummi on kymmenien hevostallien kunta. Niitäkin on moneen lähtöön. On monia talleja, joita on tehty isolla rahalla ja niiden rakennukset ja aitaukset ovat viimeisen päälle. Ja kaikkein komeimpia ovat itse hevoset. Toisaalta on talleja, joissa rakennukset ja aitaukset ovat rempallaan. Maisemallisen näkökulman lisäksi herää epäilys eläinsuojelun asioista. Tai tallin ympäristöasioiden tilasta.

Osana maisemaa ovat myös pihat ja puistot. Niitä katsellessa tuntuu siltä, että moni talon omistaja on halunnut omaan pihaansa oman arboretumin, jossa on pakolliset jalokuuset, sembra-männyt, vaahterat ja muut standardit. Biodiversiteetti on hyväksi, mutta ei välttämättä maisemallisesti. Katselkaapa vanhoja kartanoita, joissa on puhtaita vaahtera-, lehmus- tai tammikujia. Niiden "pihat" ovat toki hieman suurempia. Naapurin kanssa voisi kenties sopia, että edes pensasaidat olisivat samaa lajia. Sama pätee myös muihin aitoihin.

Miten se olikaan; kauneus on katsojan silmässä. Tämä pätee kylämaisemiin. Eli mitään absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Jos kunta viranomaisena haluaa/osaa rakentavasti säädellä asiaa, se olisi hieno homma. Jos kyläyhdistykset vapaaehtoispohjalta pystyvät ohjailemaan asioita, sekin on hieno homma. Mutta viimekädessä pallo on kuntalaisilla itsellään. Katselkaa ja miettikää maisemia.