Omalaatuinen kunta

Liikaa yksinkertaistettu?

Tietoja

Kategoria: Omalaatuinen kunta

Julkaistu sunnuntai, 10 touko 2009 06:39

Kirjoittanut Apupahkailija

Osumia: 405

Pähkäilijä kirjoitteli jo ennen joulua jostain syystä päätöksenteon logiikasta ja etiikasta jutussaan. Mikä oli syy jutun tekoon, ei millään tule mieleen. No, sama pää kesät talvet ja liikaa kilometrejä mittarissa, joten ei voi mitään. Kyseinen juttu sentään on säilynyt jossain aivolohkossa ja tietysti myös läppärin kovalevyllä. Joten nyt on jotain josta aloittaa, koska asia on varsin ajankohtainen.

Pähkäilijä on viimeaikoina seurannut kunnan johtavien päättäjien viisaita lausuntoja valtuuston kokouksissa; välikäsien kautta tosin. Esimerkiksi: "peräänkuulutan rohkeutta tehdä päätöksiä myös suomenkielisellä puolella Upinniemen 36 oppilaan (koulun) ja Masalan lukion suhteen, jonka kulut ovat aika kovat", kommentoi tiettävästi Antti Lavanti viimeisessä valtuuston kokouksessa. Näin varmasti on, mutta pelkkien kustannusten tai numeroiden lisäksi asian perusteluissa saa myös käyttää maalaisjärkeä. Suosittelen Antille lukemiseksi pähkäilijän juttua Masalan pyhästä lehmästä. Eikö asioita voi sanoa suoraan, sen sijaan että kätkeytyy numeroiden taakse. Ne kun mukamas kertovat totuuden.

Samassa valtuuston kokouksessa eräs toinen sama koulukunnan edustaja heitti ilmaan kysymyksen, miksi Kirkkonummi käyttää enemmän rahaa perusturvaan/ asukas kuin muissa kehyskunnissa. Samanlaisia heittoja; kalliimmat koulut/ oppilas vs. kehyskunnat etc. on häneltä kuultu viime aikoina aika usein. On sinänsä kiitettävää, että vuosikausia kunnan johtotehtävissä ollut kunnallispoliitikko harrastaa julkista itsearviointia, jopa itseruoskintaa. Onko hän kenties siirtynyt yritysmaailmassa vallalla olevan johtamismallin käyttäjäksi, jossa firmaa johdetaan numeroilla ja joka kvartaalilla tehostetaan ja lopetetaan huonoin yksikkö. Siis, esimerkiksi huonoin kyläkoulu. Ihan vain tiedoksi, että yritysjohtajat käyttävät hieman muutakin tietoa kuin pelkkiä keskiarvoja.

Kuten pähkäilijän aiemmassa jutussa tuotiin esiin, päätösten tekeminen pelkkien numeroiden perusteilla on aika vaarallista, myös kuntatasolla. Päättäjä, joka on pyytänyt virkamiehiä printtaamaan hänelle mahdollisimman yksinkertaisen taulukon palveluiden tehokkuudesta tyyliin; euroa/asukas, euroa/oppilas, euroa/päivähoitolapsi tai mitä lienee, on kunnallisessa päätöksenteossa todella pihalla. Nämä luvut toki kertovat jotain, eli ohjaavat ottamaan selvää asioista ja miettimään vaihtoehtoja. Sikäli mikäli päättäjä haluaa tai osaa ajatella ja tehdä avoimesti johtopäätöksiä. Siinäpä se.

Sekä yritysjohtajan että kuntapäättäjän pitää hakea totuutta numeroiden taustalla, siis numeroita selittäviä tekijöitä. Onko kuntamme jotenkin erilainen kuin muut kunnat. Ovatko kunnan eri osat erilaisessa asemassa. Mitenkäs kokonaisuus; miten joku muutos vaikuttaa siihen. Tosiasia on, että kuntahallinnolla on paljon numerotietoa, jota lukemalla ja huom. virkamiesten kanssa rakentavasti keskustelemalla, asioiden käsittelyyn saadaan paljon enemmän syvyyttä ja tehoja. Ja tosiasia on myös se, että virkamiehet ovat alansa asiantuntijoita, toisin kuin luottamusmiehet tai -naiset keskimäärin. Heillä on tietoa ja näkemystä, jota pitää osata kuunnella.

Palataanpa vielä teemaan kallein kyläkoulu lopetetaan, koska ruotsinkielisessä koulutoimessa käytiin viime viikolla pudotuspeli, jonka yksityiskohtia pähkäilijä ei tunne. Asian käsittely kunnanhallituksessa kesti tiettävästi kolme tuntia, mikä viittaa siihen, että asiat käytiin perusteellisesti läpi. Tai sitten ei.

Jos päätöksiä tehdään pelkästään muutosta edeltävän tilanteen tai lukujen perusteella, niin todennäköisyys onnistua on heikko. Koska muutos vaikuttaa kokonaisuuteen, on tärkeää selvittää eri vaihtoehtojen numerot muutoksen jälkeen. Eikä pelkästään harhaanjohtavia keskiarvoja, vaan monien eri muuttujien lukuja. Niinikään tärkeää on numeroiden lisäksi käydä arvokeskustelua lasten, vanhusten tai kunnan työntekijöiden oikeuksista. Tämä sen vuoksi, että kunnan pitää olla tulosvastuussa kuntalaisille.