Poliittinen sirkus

Espoon mitalla

Tietoja

Kategoria: Poliittinen sirkus

Julkaistu lauantai, 22 lokakuu 2011 10:14

Kirjoittanut Ylipähkäilijä

Osumia: 194

Menneen viikon poliittinen komedia näyteltiin Espoossa, jossa piti löytää kaupunginhallituksen väistyvälle puheenjohtajalle Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilälle seuraaja. Hän vetäytyi tehtävästä vedoten työkiireisiinsä, mutta jälkikäteen voidaan spekuloida jotain ihan muuta. Jo hänen eronsa oli merkki jostain.

Koska kunnanhallituksen puheenjohtajan paikka on perinteisesti läänitetty suurimmalle valtuustopuolueelle, niin Espoon kohdalla sen valinnan on tehnyt perinteisesti Kokoomus keskuudestaan. Niinpä sen valtuustoryhmän kokouksessa Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi äänin 14-11 valittiin Tapio Laakso, kuten Länsiväyläkin jo ehti innokkaasti uutisoida. Hänen vastaehdokkaansa Martti Merra antoi kuitenkin hyvän vastuksen.
Muutamaa päivää myöhemmin Hesari uutisoi, että Espoon kaupunginvaltuusto olikin valinnut kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi dramaattisen äänestyksen päätteeksi Martti Merran, kuten Hesari lyhyesti uutisoi.

Espoon oma paikallislehti uutisoi draaman tai komedian taustoista hieman laajemmin, ja toi "yllättäen" esille Espoon Kokoomuksen syvät ristiriidat. Koko sirkuksen seurauksena Tapio Laakso lähti ovet paukkuen koko Espoon kunnallispolitiikasta. Hän koki, että hänet petettiin tai nöyryytettiin, minkä vuoksi senkin voi ymmärtää. Politiikka ei ole reilua peliä.

Erityisen mielenkiintoista on lukea Hesarin jutun keskustelua, koska siellä käydään kunnon debattia siitä, mikä on oikein tai väärin. Sieltä löytyy mielivaltaisesti jaoteltuna kaksi koulukuntaa. Siellä on ihmisiä, todennäköisesti paatuneita poliitikkoja, joiden mukaan politiikassa pitää toimia puolueiden keskenään määritteleminen sääntöjen mukaan. Eli siis että tässä tapauksessa Kokoomuksella oli oikeus tehdä valinta etukäteen, ja että Kokoomuksen sisältä valtuustokäsittelyssä tullut esitys vastaehdokkaasta oli petturuutta, provokaatio ja ties mitä. Mitkä olivat sen motiivit, on sivuseikka.

Toinen koulukunta näkee, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan pitää nauttia koko kaupunginvaltuuston ja sen kaikkien ryhmien luottamusta, vaikka olisikin valtuuston suurimmasta puolueesta. Tämä vastaisi paljon enemmän kansanvallan tai parlamentarismin periaatteita. Se myös puhdistaisi kovasti ilmaa, kun kaupunginhallituksen pitäisi oikeasti kuunnella virallisesti sen yläpuolella olevaa valtuustoa. Valtasuhteet olisivat selvemmät, ja hallitus joutuisi aiempaa huolellisemmin valmistelemaan päätöksiään. Tällä lienee tervehdyttävä vaikutus demokratiaan, mikä on tärkeää.

Kokoomuksen sisäinen hajaannus on sen oma ongelma, eikä se saisi vaikuttaa päätöksentekoon. Näin ei valitettavasti ole käytännössä, mikä on havaittavissa myös Kirkkonummella.
Vielä vinkki; lukekaa ihmeessä Hesarin jutun kommentointia. Kerrankin lukijat puhuu suunsa puhtaaksi.