Poliittinen sirkus

Ostaisitko näiltä Herroilta käytetyn auton?

Tietoja

Kategoria: Poliittinen sirkus

Julkaistu perjantai, 09 tammikuu 2009 18:21

Kirjoittanut Pähkäilijä

Osumia: 1229

Aina silloin tällöin myös Pähkäilijä lueskelee niin suuremmista kuin pienemmistäkin medioista uutisia poliitikkojen inhimillisyydestä. Milloin on löytynyt uusi morsian, hankittu uusi asunto tai vaihdettu ekoauto alle.

Valitettavasti poliitikoissa on myös niitä, joilla luottamustoimet ja omat asiat menevät sekaisin tai ihan vaan omat asiat menevät sekaisin. Näitä kaikkia asioita toki sattuu meille kaikille, tai ainakin lähes kaikille.

Yhteisiä asioitamme hoitavien luottamushenkilöiden kohdalla meidän on kuitenkin syytä soveltaa erityistä kriittisyyttä; he kun päättävät meidän rahojemme käytöstä. Median tehtävänä neljäntenä valtiomahtina on katsella kansalaisten valitsemien luottamushenkilöiden perään, jotta kyseisten henkilöiden, ja oikeastaan koko järjestelemän, uskottavuus ja luotettavuus säilyisivät.

Joskus media syyllistyy hyvinkin ala-arvoiseen uutisointiin, kun poliitikkojen henkilökohtaista elämää repostellaan viikkotolkulla. Eiväthän ne parisuhteet kai mitenkään huononna ihmisen kykyä työn tekemiseen ja tuskin vaikuttavat uskottavuuteen tai luotettavuuteenkaan. Koko kansan oman Ilen kohdalla Kokoomus tosin teki tiukan linjauksen.

Sen sijaan uutiset poliitikkojen talouskytköksistä ja lahjontaepäilyistä ovat median merkittävä panos luottamushenkilöiden ja julkiselinten uskottavuuden valvojana ja vartijana. Esimerkiksi talousongelmien rasittama luottamusmies voi olla potentiaalinen koplaaja eli meille veronmaksajille melkoinen aikapommi. Media täydentää systeemin omaa virallista valvontaa, jolla seurataan mm. vaalirahoitusta.

Muistellaanpa grilliyrittäjä, maanviljelijä, kansanedustaja ja ministeri Kauko Johannes Juhantaloa (kesk). Toimiessaan kauppa- ja teollisuusministerinä kyseinen herra koplasi omien yritystensä rahoitusasiat ja SKOPin kautta valtion tuella tapahtuvan Tampellan pelastamisen. Tuomio valtakunnanoikeudessa oli 12 kuukautta ehdollista vankeutta sekä erottaminen Eduskunnasta ja Suomen asianajajaliitosta. Ministerin tehtävistä hän sentään ymmärsi erota ihan itse.

Tuomio on nyt kärsitty ja herra palasi politiikkaan, joskaan ei enää yltänyt eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa. Uskottavuus oli mennyt.

Sinänsä merkillepantavaa on, että kotiseudullaan hänestä kuitenkin tehtiin silloin valtion isojen herrojen ajojahdin uhri. Osoitus siitä, että Juhantalo hallitsi paikallisen mediapelin.

Entäs sitten lohjalainen ääniharava Ilkka Lähteenmäki (kok), jonka vaiheista pähkäilijä kirjoitteli muutama viikko sitten. Ilmeisesti herra on käyttänyt liikaa aikaa kunnallispolitiikkaan, kun on jäänyt oman yrityksen, Ideasepät Oy:n, hoitaminen niin huonoon happeen, että taloudellisia ongelmia riittää Verohallinnon Uudenmaan perintäyksikön kanssa lähes 24.000 euron verran.

Rangaistuksena oman yritystoiminnan taloussotkuista oli uskottavuuden menetys ja oman puolueen tekemä "hyllytys" vaativammista kunnallispoliittisista johtotehtävistä. Kyse saattaa olla pelkästä tumpuloinnista, mutta oma puolue haluaa pelata varman päälle. Uskottavuus on tärkeintä.

Ja kuinka kävi oman kuntamme nokkamiehiin lukeutuvan Thorolf Sjölundin, kun hän YT-lautakunnan puheenjohtajana sekoitti pullakahvit ja lahjomat keskenään. Normaaliin liiketoimintaanhan kuuluvat tapaamiset, joissa yleensä jompi kumpi osapuoli jarjestää pienimuotoista kestitystä ja hauskanpitoa.

Sjölundin sanavarastoon eivät ilmeisesti kuulu sanat pienimuotoinen tai kohtuullinen, koska helmikuussa 2005 hänet tuomittiin lahjusrikkomuksesta Raaseporin käräjäoikeudessa. Kyse oli vajaan 1000 euron kestityksestä Savonlinnan oopperajuhlilla. Hänen mielestään kyse oli poliittisesta ajojahdista. Vaikka syytteen nosti käräjäoikeuden syyttäjä! Joku lienee uskonut herran horinoita, koska hän sai luottamuslauseen äänestäjiltään ja on yhä mukana kunnallispolitiikassa. Tässäkin lienee kyse tumpuloinnista ja mopo pääsi karkaamaan käsistä.

Niin, ja onhan meillä kokoomuslainen, dynaaminen ääniharava Timo Haapaniemi, jolla on myös ollut taloudellisia ongelmia yrityksiensä kanssa. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola haki Haapaniemen perheyrityksen Cipro Oy konkurssiin hoitamattomien eläkevakuutussaatavien vuoksi 7.2.2006 Raaseporin käräjäoikeuden päätöksellä.

Tekevälle sattuu, joten uutta matoa koukkuun. Nyt Kauppalehden protestilistalta löytyy yritys nimeltä Aspen Point Media Oy, jolta Verohallinnon Uudenmaan perintäyksikkö perää 5.401 euron saatavia. Aspen Point Media Oy:n toimitusjohtaja www.inoa.fi-palvelun (lähde: Fonecta-konserni) mukaan on eräs Timo Haapaniemi. Koska yrityksen osoite on sama kuin valtuuston puheenjohtaja Timo Haapaniemen, ei kyseessä liene sattuma.

Myös Haapaniemi on saattanut olla niin kiireinen massiivisen vaalikampanjansa kanssa, että oman firman asioiden hoitaminen on jäänyt hunningolle. Huolestuttavaa asiassa on kuitenkin se, että herran yhtiöiden kohdalla näyttää toistuvan sama kuvio. Hän ei yhtiön omistajana ja toimitusjohtajana hoida sen vastuita, vaan ne jätetään verottajan tai vakuutusyhtiöiden hoidettaviksi.

Niinikään on mielenkiintoista, että paikallislehden suojeluksessa olevan herran toimien ei ole katsottu vaikuttavan hänen uskottavuuteensa yhteisten asioidemme hoitajana millään tavoin. Hän on yhä ääniharava ja paikallismedian palvoma kunnan paremman tulevaisuuden takuumies. Ääniharavuus ja paikallismedian tuki lienevät seuraus ja syy.

Ainakin Pähkäilijän silmin kaikkien yllä mainittujen henkilöiden uskottavuus on mennyttä. On vaikea ymmärtää, että yhteisiä asioitamme hoitavat henkilöt, joilla ei tunnu olevan kykyä hoitaa edes omia asioitaan tai joilla muuten vaan ei ole käsitystä kohtuullisesta tai kohtuuttomasta, oikeasta ja väärästä. Pitäisikö jonkun, tai jopa joidenkin, katsoa peiliin?