Lukijoiden pähkäilyä

Lisääkö koulun lakkautus oppilaspaikkoja?

Tietoja

Kategoria: Lukijoiden pähkäilyä

Julkaistu sunnuntai, 21 elokuu 2011 09:43

Kirjoittanut Johanna Lahtinen

Osumia: 862

Kappale kirkkonummelaista ”sivistys”politiikkaa

Hölmöläiset yrittivät lisätä peiton pituutta leikkaamalla yhdestä päästä ja ompelemalla toiseen päähän. Samaa hölmöläislogiikkaa on käytännössä saatu seurata Kirkkonummella alkuvuodesta lähtien, kun poliittinen näytelmä ”Upinniemen koulun alasajo säästösyistä” jatkaa esityksiään. Sivupääosaa esittää Upinniemen koulu, osana Upinniemen oppimiskeskusta. Narreina ovat olleet upinniemeläiset perheet. Käsikirjoittajina ja ohjaajina ovat olleet – niin tätä voi vain arvailla?

Kirkkonummella oppimiskeskus on rakennus, jossa samoissa tiloissa toimii varhaiskasvatus, esiopetus ja koulu. Tällainen on esimerkiksi Vuorenmäen koulu Veikkolassa. Etelä-Kirkkonummella tällainen on ollut jo vuosia Upinniemessä, mutta koskaan sitä ei ole virallisesti nimetty (tai haluttu nimetä) oppimiskeskukseksi.

Farssi alkoi kun suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti alkuvuodesta, että Upinniemen oppimiskeskuksesta lopetetaan koulutoiminta ja lapset siirretään muualle. Syy oli se, että Vuorenmäen koulun puuttuvat opettajanvakanssit oli hyvä ottaa Upinniemestä, kun lapsiakin on kuulemma liian vähän. Muualla Kirkkonummella koulut pullistelevat oppilaspaljouden takia ja yhdessä on liian vähän. Kunta päätti siis siirtää vähät lapset jo ennestään isoihin luokkiin. Leikataan siis peiton toisesta päästä… Koulurakennus ja sen ylläpito ei olisi kuitenkaan kadonnut kunnan menoeristä mihinkään, sillä oppimiskeskuksessa jatkaisi päiväkoti ja esiopetus. Lämmitetään puolityhjää tilaa. Mikä logiikan riemuvoitto!

Kirkkonummella on useita eri oppilaaksiottoalueita eli koulupiirejä, joissa on kussakin yksi koulu. Kuntaan rakennetaan uusia asuinalueita, muun muassa Upinniementien varteen. Miksei kunta tee sellaista rakenteellista muutosta, joka hyödyttäisi keskistä ja eteläistä Kirkkonummea? Jospa esimerkiksi Gesterbyn, Kirkonkylän, Kantvikin ja Upinniemen oppilaaksiottoalueisiin tasapainotettaisiin, jolloin tilanahtaus ja ylisuuret luokkakoot helpottuisivat. Milloin on kunta tarkastanut=muuttanut oppilaaksiottoalueita? Ei niitä ole syytä vuosittain muuttaa, mutta varmasti 5-10 vuoden välein olisi syytä katsoa kaavoitustilanne ja lapsimäärät uudestaan.

Upinniemen koulua on myös syytetty kalliiksi yksiköksi. Onko se upinniemeläisten asukkaiden, koululaisten ja vanhempien vika? On turha kuntalaisia siitä syyllistää. Miksi on ison koulurakennuksen eli yli 300 lapsen oppimiskeskuksen on annettu näivettyä ”pieneksi kyläkouluksi”? Muissa kouluissa on isot luokkakoot ja Upinniemessä pienet – ei se ole koulujen ja vanhempien vika. Koulurakennus on olemassa. Miksei kunta käytä olemassa olevaa koulurakennusta? (tähän kysymykseen en ole saanut yhtään järkevää vastausta) Ratkaisu on voimassa edelleen: oppilaaksiottoalueiden muutos.

Lisäksi on esitetty, että upinniemeläiset vaihtavat koulua muutenkin. Tämäkään perustelu ei ole looginen. Jos vaikka Lehmuskartanon hoivakoti olisi kallis yksikkö tai siellä olisi ongelmia, niin olisiko Kirkkonummen kunta valmis lakkauttamaan sitä? Tuskinpa! Pitäisikö siis ehkä selvittää miksi upinniemeläiset ovat aiemmin vaihtaneet koulua ja tehdä asialle jotain, jotain muuta kuin lakkauttaa koko koulu?

Ratkaisu kaikkiin ongelmiin on siis tähän mennessä kunnan taholta ollut Upinniemen koulun lopettaminen. Perusteet olisi ymmärrettävissä, jos kyseessä olisi muuttotappiokunta, niin kutsuisin itse puskutraktorin paikalle, mutta kun ei ole. Toisaalta vilautellaan että, uusi koulu pitäisi rakentaa viiden vuoden sisällä eteläiselle Kirkkonummelle. Jos kunnalla on varaa laittaa miljoonia uuteen koulurakennukseen, niin miksi ihmeessä kunta säästää! Hölmöläislogiikkaa.

Jostain syystä Upinniemen koulun olemassaolo herättää antipatioita. En vain tiedä miksi. Liekö kyse siitä, että koulu sijaitsee sotilasalueella, sillä SVOLin esityksessä on myös puhuttu varuskunnan rajamuodollisuuksista. Sotilasalue on ollut suomalaisten hallussa yli 50 vuotta, joten rajamuodollisuuksista ei kyllä enää ole kyse. Porkkalan parenteesin aikaan oli vieras valtio valtiossa, mutta varuskunta on ollut osa Kirkkonummen kuntaa nuo 50 vuotta ja varuskunnassa asuvat ovat ihan tavallisia kirkkonummelaisia, jotka maksavat kunnallisveronsa Kirkkonummelle, eivät Puolustusvoimille. Tämä lienee ”uutta” tietoa kunnan virkamiehille.

Upinniemen koulu on varmasti turvallisin koulualue Kirkkonummella. ”Rajamuodollisuuksien” takia epämääräiset hiippailijat, itsensäpaljastelijat tai huumetrokarit eivät pääse hengailemaan koulun ympärillä. Tätäkin sietäisi miettiä. Bussi tulee suoraan koulun eteen ja lähtee koulun edestä. Tämän lähemmäksi ei bussilla varmaan muuta koulua Kirkkonummella pääsekään.

Koko kevät ja kesä meni kunnalla juupas-eipäs leikissä ja saimme vain yhtä arkipäivää ennen lukuvuoden alkua tiedon siitä, että koulu aloittaa toimintansa. Osa vanhemmista ehti jo kesän aikana tehdä omat johtopäätöksensä ja muuttivat pois. Isossa koulurakennuksessa aloitti vain 13 lasta. Tilaa olisi useammalle.

Luulen, että kunnan kulisseissa kuhisee. Lakkautetaanko koulu vai aletaanko ajatella uudella tavalla? Järkevää vastausta en ole saanut myöskään kysymykseen, miksei Upinniemen koulu voisi olla ensimmäinen kaksikielinen koulu (oppimiskeskus) kaksikielisessä kunnassa?

Johanna Lahtinen

kokoomuslainen kyläaktiivi, Upinniemi