|
Kunnan koulut on ruvella ja terveyshuolto ainakin lähes yhtä ruvella. Mä en käsitä, kun poliitikkoja kiinnostaa vaan kuntakeskukset ja kuntaliitokset. Lapsista viis ja mitähän me noilla kuntalaisillakaan tehdään?
Koulut ja terveyspalvelut kaiken valtakunnan hienouksien edelle. Jos ei se Aarnion passaa olla siellä entisessä mökissä, niin miksi lasten pitäisi istua sylikkäin nykykouluissaan? Ja lähteköön menee koko äijä, jos ei muu kiinnosta kuin poliitikkojen nuoleskelu.
Terveyskeskuksen päivystyksen kanssa vatuloidaan kans ihan riittävästi. Kunnon tilat ja terveydenhuolto lähelle ihmisiä. Keskustassa omat palvelut ja Espoon rajanaapureille Espoolaisten kanssa kimpassa. Pohjosessa voitais tehdä yhteistyötä Vihdin ja Lohjan kanssa. Vaan ei tunnu sopivan poliitikoille. Oma napa lähempänä kuin muiden.
Kolmas juttu jota en myöskään ymmärrä on tää kaavotusjuttu. Jos kerran uusi kuntalainen tuottaa vasta vuosien päästä, niin miksi niitä nyt sitten pitäisi lisää hankkia. Kaikki asuntojen kaavotus seis. Turha sitä on elvyttämisellä perustella. Ei ne grynderit niitä työntekijöitänsä meidän kunnasta palkkaa. Virosta tuovat palkoillisensa ja rakennustarvikkeetkin ostetaan jostain muualta - vai onks meillä jotain rakennusteollisuutta täällä kunnassa? Siis muutakin kun tuo levytehdas, eikä sekään pysy pystyssä meidän ostoksilla.
Pähkäilijän vanhan mallin mukaan ruottalaiset ja suomalaiset samaan kouluun. Oppivatpahan toisen kotimaisen molemmat siinä opetuksen sivussa välkällä. Yhteistyö terveydenhuollossa naapureiden kanssa kuntoon ja joutavat keskustan rakennushankeet jäihin. Kyllä pysyy lompakko ojennuksessa.
Niin ja pellet mäjelle ja tekijät riviin. Niin virkamiehissä kuin luottamusmiehissäkin.
|
06:37
Suunnitelmista oon kuullu ja jotakin lukenukin.
Enimmäkseen kuulostaa olevan puhetta ja spekulointia.
Jos mä oon yhtään ymmärtäny, niin kolme koulua pitäis tehdä, mutta mikään ei tunnu liikkuvan ainakaan just nyt. Rakentamisen alottamisesta kestää vielä vuoden tai pari, kun koulut on valmiina.
En osaa ottaa kantaa koulutoimen resurssointiin saati vaikutuksiin koulurakennuksien saamiseksi. Eikä taida olla edes koulutoimen homma noita rakennuksia rakentaa?
Tällä hetkellä tuntuu perheillä olevan vaan monenlaisia kokemuksia. Hyviä ja huonoja. Oisko muilla mitään ajatusta toimiiko tää homma vai ei ja jos toimiin niin miten?
Minun tietääkseni koulu-/opetus-/sivistystoimi (millä nimellä sitä kutsutaankin) ei rakennuksia rakenna. Vaativatko he niitä mainittuja tilaresursseja omiin tarpeisiinsa? Sitäkään en tiedä. Vai onko tämä päättäminen niin hajanaista, kuin pähkäilijä väittää? Joku päättää koulusta ja muut hommavat tilat sen jälkeen.
Eikös "koulutoimen" silloin pitäisi päättää uuden koulun perustamisesta keskustaan, Sundsbegiin ja Veikkolaan, niin tilahallinto vaan kitisee ja hommaa tilat. Näinhän käsittääkseni tuossa Aktiivin jutussa toimittiin.
Mun mielestä tuon "puuh puuh" arvion oman hännän nostamisesta voisi jättää omaan arvoonsa, jos ei se totta ole. Jos taas tämä on tilanne, niin sitten en ymmärrä enää yhtään koko hommaa.
Jos "koulutoimen" pitää kannatella tekemisiään itse, niin eihän koko hommalla ole mitään pohjaa.
Jos "koulutoimi" ryhtyisi puolustelemaan omalle toimialalleen oleellisten resurssien, kuten esim. koulutilojen puutetta, niin koko uskottavuus kunnan palveluihin näiltä osin romahtaisi. Kyseessähän olis vain ns. päättäjien nuoleskelu. Sivistystoimen pitää vankasti vaatia resursseja, mm. koulurakennuksia/-tiloja, itselleen omien tavoittamisen saavuttamiseksi.
Toisaalta on historia myös osoittanut, että työnsä tekijät on häädetty (Minna Aarnio tapaus). Ehkä tässä voisi olla myös herran pelkoa. Outo asenne suomalaiselle.
Tiedä häntä mikä on totta ja mikä peliä tai fuulaa. Ainakin Haapaniemi on pelkkää fuulaa. Se on jo nähty - en jaksa edes enempää perustella.
Tiedoksi kunnanvaltuutetuille
Aihe: yläkoulun ryhmäkoot Veikkolassa
2. ja 3. luokkien vanhempainillassa 8. 3. 2006 puhuttiin yleisesti pienten oppilaiden (siis 1. – 6. luokkien) ryhmien koosta ja Veikkolan koulun tilanpuutteesta. Silloin esitettiin toivomus, että opettajat kertoisivat, miten nämä seikat vaikuttavat päivittäiseen työntekoon.
Useimmat meistä allekirjoittaneista olemme tehneet pitkän päivätyön pääasiassa yläkoululaisten opettajina. Muistamme ajan, jolloin ajatus peruskoulusta ”markkinoitiin” opettajille niin, että murrosikäisten ns. heterogeenisten opetusryhmien koko on 11 – 13 oppiaineissa kuten äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. Pikkuhiljaa ryhmien koot suurenivat. Nykyään valtakunnallisesti yleisin koko on 17 – 20, Kirkkonummen kunnassa pääosin vähän yli 20. Veikkolassa tänä vuonna maksimi on 27, ensi vuonna tämänhetkisen oppilasmäärän mukaan 29. Lukuaineista vain biologiassa, fysiikassa ja kemiassa on osittain voitu toteuttaa pienemmät jakoryhmät.
Ryhmän koko vaikuttaa siihen, miten asiat käydään läpi ja kuinka paljon jää aikaa neuvomiseen ja harjoitteluun. Isompaan ryhmään mahtuu useampi oppilas, joka ei jaksa keskittyä olennaiseen. Pienikin häiriö luo levottomuutta ja katkaisee tunnin kulun.
Perusopetuslain (30 §) mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Tämä ei nyt toteudu Veikkolan koulussa. Uuden tuntijaon mukaan yläluokkien teoreettinen painotus lisääntyy entisestään. Ryhmäkokojen täytyy pysyä kohtuullisina. On epäoikeudenmukaista, että riippuu kunnasta, kuinka hyvin asiat pystytään järjestämään. Tampereella esimerkiksi on tehty päätös, että ryhmäkoko on 15, Espoossa ei kasvateta yli 20:n oppilaan.
Oppilaan oikeusturvan ja myös opettajien jaksamisen takia on välttämätöntä, että ryhmäkoko ei ylitä 20:ta. Opetustyö on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Lain kunnallisesta viranhaltijasta (13 §) mukaan työnantajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että viranhaltija voi suoriutua tehtävänsä hoidosta.
Opettajilla on ollut työuupumusta yhä enenevässä määrin. Pääsyynä ovat ylisuuret opetusryhmät.
Veikkolassa 5. 5. 2006,
”viidentoista opettajan allekirjoitus”
Tämä olisi hyvä kuntalaisten ymmärtää, kun puhutaan kuitenkin 20.000.000 euron hankkeesta.