Cultural reflections
Amerikan Lauri Tähkä
- Tietoja
- Kategoria: Cultural reflections
- Julkaistu perjantai, 17 helmikuu 2012 00:00
- Kirjoittanut Ylipähkäilijä
- Osumia: 166
Pähkäilijä on ajoittain tehnyt musiikillisia kulttuurimatkoja suuntaan jos toiseenkin, koska on musiikin suurkuluttaja jos ellei täysi addikti. Porukalla on kirjoiteltu juttu jos toinenkin maailman musiikista cultural reflections-osiossa (Teknon keksimä nimi). Yksi tärkeä osa sarjaa on Amerikan musiikki, jonka faneja ovat koko tiimi, mutta se on kyllä aika laaja asia.
Apun kanssa kirjoiteltiin muinoin tarinaa Etelän puolen Jussista. Jossain välissä tuli kirjoiteltua Neville Brotherista , joka tuli bongattuna livenä Pori Jazzissa. Viime kesänä surimme porukalla erään suuren ja rosoisen äänen poismenoa. Vaikka Pähkäilijä ei ole Amerikan Yhdysvallat-fani, sen musiikissa on paljon todella hienoja juttuja. Ei nyt selitellä, vaan kerrotaan yksi uusi tarina. Näitä on itse asiassa varastossa vuosiksi.
Yksi monista viime aikojen Amerikan äänistä on John Cougar Mellencamp, joka tulee Amerikan Indianasta eli siis jostain takahikiältä tai böndeltä, siis toisin kuin South Side Johnny tai Bruce Springsteen. Hän kertoo toisenlaisesta Amerikasta, josta hyvänä esimerkkinä on tarina pikkukaupungista, Small Townista. Sekä musiikki että videot kertovat paljon amerikkalaisesta elämästä.
Joskus vuonna 1985 Mellencamp lähti taisteluun maanviljelyn ja maaseudun elinkeinojen puolustamiseksi, josta hyvänä esimerkkinä on tämä tarina variksenpelättimistä (scarecrows). MTK voisi ottaa oppia. Jossain vaiheessa hän lähti myös kampanjoimaan demokraattien puolesta George W Bushin uudelleenvalintaa vastaan. Varsin isänmaallinen ja suoraselkäinen mies siis tämä John.
Mutta hän osaa olla myös viihdyttävä ja kertoa tavallisten ihmisten tarinoita kuten Cherry Bomb tai Chek it out. Bändi on täynnä on hyvännäköisiä ihmisiä, ja bändillä on aina ollut oma spesiaali soundinsa, 12-kieliset kitarat, hyvä rumpali ja sellainen letkeys ja ilmavuus. Paitsi että heillä on hyviä kantaaottavia biisejä, niin bändi kuulostaa h...tin hyvältä. Siis käytännössä myy hyvin, ainakin Amerikassa.
Mellencampin bändi on aina ollut monivärinen, mikä on heijastunut myös musiikkiin ja videoihin, jotka ovat joskus jopa liiankin makeita. Hyvänä esimerkkinä musiikillisesta fuusiosta on hypnoottinen When Jesus left Birmington, joka on soinut Ylelläkin monet kerrat. On omanlaisensa biisi.
Mellencampin musiikissa on ajoin varsin isänmaallinen henki, koska kyse on Amerikan Yhdysvalloista . Siitä makua antaa R.O.C.K. in the USA. Mutta hän todella kertoo Amerikan elämästä sekä musiikin että vastaavien videoiden kautta. Pitääkö itse kukin siitä (siis Amerikasta), on ihan toinen juttu.
Lopuksi ihan tavallinen rakkauslaulu Jaskasta ja Dianasta. Tulee hyvä olo. Mitä pahaa siinä on.
Amerikan Lauri Tähkä ? No, on heissä jotain yhteistäkin. Mutta otsikonhan pitää myydä.

