Syväpähkäilyä
Mikä ihmeen KHO
- Tietoja
- Kategoria: Syväpähkäilyä
- Julkaistu tiistai, 08 marraskuu 2011 12:39
- Kirjoittanut Pähkäilijä
- Osumia: 577
Viime päivinä Pähkäilijän sivuilla on puhuttu tiuhaan instituutiosta nimeltä KHO, joka antoi ensin tuomion ranta-kaava-asiassa ja sen jälkeen Kylmälän kauppapuutarhan kohdalla . Molemmissa tapauksissa jutun häviäjänä oli myös kunta. Nyt voidaan kysyä, että millä oikeudella KHO näitä tuomioitaan jakaa.
KHO eli korkein hallinto-oikeus on hallintoasioissa korkein oikeusaste, jonka tehtävänä on loppukädessä arvioida viranomaisten päätösten lainmukaisuutta eli käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Viranomaisia ovat mm. kunnat, kaupungit, valtionlaitokset, ministeriöt tai jopa maan hallitus, jotka päätöksiä tehdessään käyttävät julkista valta yhteisistä asioista päättäessään. Viranomaisten ja KHO:n välissä ovat hallinto-oikeudet sekä eräät muut erityiselimet (esim. vakuutusoikeus ja virkamieslautakunta), joiden pitää käsitellä asiat ennen kuin ne viedään KHO:n päätettäväksi, jos viedään.
KHO on varsin vaikutusvaltainen elin, ja se on mm. pysäyttänyt Vuotoksen tekoaltaan rakentamisprosessin vuonna 2002, vaikka sitä ovat ajaneet isot energiayhtiöt ja maan hallitukset. Vuotos on hyvä esimerkki ympäristöoikeuden alalta. KHO on perustellut päätöstään alueen luonto- ja kulttuuriarvoilla. Jos Vuotos halutaan rakentaa, Suomen lakeja pitää muuttaa. Sen puolestaan tekee valtiopäiville kokoontunut eduskunta, jos tekee.
Toinen merkittävä, laajasti julkisuutta saanut ja kansan (jopa tasavallan presidentin) oikeudentuntoa kolkutellut päätös oli ns. isoäidin käännytysjuttu (KHO 8.3.2010) Jyrki Virolainen: 284. Maasta maan tavalla. Tämä juttu oli puolestaan yksilöä koskettava asia. KHO päätti, Suomen lain mukaan, olla myöntämättä hänelle oleskelulupaa ja käännyttää isoäidin maasta. Jutusta syntyi melkoinen kansalaiskeskustelu, mutta lopputulos oli sama kuin Vuotoksen asiassa. Nykyistä lakia tulisi muuttaa, jotta asiassa olisi voitu tulla isoäidille ja hänen läheisilleen myönteiseen ratkaisuun. Eli KHO ei turhaan tunteile.
Espoo lopulta valitti hallinto-oikeudessa häviämästään Histan kaavasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kuten jo hieman ennakoimme. Ratkaisu tullee ohjaamaan kaavoitusta ja asettamaan "kaikki asiaa koskevat liikkuvat osat"; maakuntakaavat, kaupungin päätösvallan, maan hallituksen päätösvallan ym., oikeille kohdilleen. Eli tässä on kyse tosi isoista asioista.
Pähkäilijällä on myös varsin tuore ja läheinen esimerkki siitä, miten KHO voi ohjeistaa valtionlaitosta siitä, miten sen pitää kohdella tasavertaisesti eri henkilöstöryhmiään. Tärkeää on myös muistaa se, että KHO:n päätöksillä on myös linjaava/ohjaava luonne eli niitä käytettään ennakkotapauksina viranomaisten tulevalle päätöksenteolle. Näitä kutsutaan ns. ennakkoratkaisuiksi laintulkinnasta. Eli myös kunnan virkamiesten ja päättäjien olisi syytä seurata kaikkea KHO:n päätöksentekoa tarkalla silmällä, jotta ei tehdä turhia virheitä.
KHO on hyvä esimerkki suomalaisesta oikeusjärjestelmästä tai oikeusvaltiosta, jossa on tupla- tai oikeastaan triplavarmistus. Koska viranomaiset ovat tavallisia ihmisiä, jotka tekevät virheitä tai joilla on intressejä tai viranomaisratkaisuihin saattavat vaikuttaa muut vieraat tekijät, heidän toimintaansa pitää voida valvoa. Näin tavallisilla kansalaisilla on yksilöinä tai ryhminä paremmat takeet siitä, että hallinto toimii heidän kohdallaan oikeudenmukaisesti, kun heillä on perustuslain 21 § säädetty muutoksenhakuoikeus ja oikeus saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa tuomioistuimessa. Toisaalta KHO päätös on myös ns. Jumalan sana eli siitä ei voi enää Suomessa valittaa. Niinpä KHO:n päätöksiä kaikki noudattakoot.
KHO:n päätöksistä voi toki valittaa Euroopan Union oikeuselimiin, mutta se on sitten ihan toinen juttu. Toisaalta KHO:n päätöksiin voi puuttua eräs toinen keskeinen ja epävirallinen valtiomahti, nimeltään media, mistä hyvänä esimerkkinä on KHO:n päätös Ympäristöministeriön päätöksestä koskien erästä Nuuksion Natura-aluetta. Asialla oli Ylen legendaarinen MOT-ohjelma, mikä sai mm. oikeusoppineet pohtimaan KHO:n toiminnan vaikuttimia. Kukaan ei ole täydellinen.
Mutta tämän jutun pääviesti on se, että kun valtionhallinto säännönmukaisesti, vaikkakin joskus hampaitaan kiristellen, noudattaa KHO päätöksiä, niin pitäisikö myös kunnan niitä noudattaa. MOT


Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...