Pilkettä silmäkulmassa

Pomon ja Adolfin vastaisku

Tietoja

Kategoria: Pomo ja Adolf

Julkaistu sunnuntai, 24 touko 2009 22:55

Kirjoittanut Pähkäilijä

Osumia: 363

Eräänä kevätyönä Keskustan ja Samperin suunnan tienvarsille ilmestyi mystisiä kylttejä, joissa mainostettiin pähkäilijän kuukausikokousta. Kun Pomo aamulla töihin lähtiessään huomasi kyltit, suorallakin tiellä meni pasmat hieman sekaisin ja oja meinasi kutsua. Aatos soitteli ja kertoi , että lehteen soitellaan yhtenään jutusta ja lähetetään kuvia. Poliisi ja tielaitoskin totesivat, että saahan sitä häihinkin opasteita laittaa, miksei sitten kokouksiin. Siinä vaiheessa, kun Peura soitteli pohjoisesta, että myös siellä on tien varret täynnä kylttejä, Pomo päätti painaa paniikkinappulaa.

Ensiksi hän soitti aina uskolliselle Lutille ja antoi tiedusteluohjeita. Sitten kokouskutsu vakiojengille ja lisäksi vielä Hirvelä varaamaan sopivaa paikka läheltä vihollista. Hirvelä ryhtyi toimiin, mutta joutui pian ilmoittamaan, että kaikkialla on varattua. Näin ollen hän ei tiedä missä olisi vapaita tiloja. Meni näsäviisaana vielä leukailemaan, että sehän toisaalta piti Pomon suunnitelman kanssa yhtä, kun hän ei ollut osannut kertoa missä nämä vastustajat majailevat. No lopulta Hirvelä sai varatuksi lappilaisen kodan Elohovilta Kurjolammen rannalta Nuuksiosta. Nyt pitää kehitellä vastaiskua luottojengin kanssa ja onneksi kiperässä tilanteessa on tukena myös aina luotettava Hirvelä. Hän tuo mukaan sopivasti pohjoisten alueiden tuntemusta, siis jos asiaa arvioidaan kunnan vielä nykyisten maantieteellisten ulottuvuuksien mukaan.

Pomo: No niin herrat. Tilanne on aika huolestuttava, kun ne nettihemmot alkavat kokoontua ihan julkisestikin. Kyllä sille pitää laittaa rajat.

Peura: Joo. Tää on todella vaarallista. Noi taulut on sentään ihan oikeita, ja monet ihmiset näkee ne oikeasti. Tää on ihan eri luokan uhka kuin se internetti, jota ei kukaan näe tai ota vakavasti. Nyt ne on tullu meidän alueelle. Ne on oikeasti olemassa.. (ja vilkuilee samalla ympärilleen).

Adolf: Detta är bara hävytön .. vaaleihin är mer än tre år. Inte nu någon plakaatti får inte säga det i strid med regler och moral

Pomo: Tämä on todella hankala juttu. Mäkin olin poistamassa yhtä kylttiä sen Samperin tien varressa keskiyöllä, niin eikun siihen tuli joku koirankusettaja ja kyseli, mitä mä oikein teen. No sen mamman sävy oli sellainen, että mun piti selittää, että olin vai n ohikulkiessa nostamassa kaatunutta kylttiä pystyyn. Ja sitten se halusi jutella pähkäilijästä ja halusi tietää mun kantaa. Mun oli pakko myöntää, että siinä on ideaa ja se kehittää demokratiaa. Sehän saatto olla mun äänestäjä. Tämä on ihan ihan kamalaa, kun mun pitää valehdella tavallisille ihmisille.

Aatos: Eiks se sun emäntä voi hoitaa tuollaisia rutiinihommia, niin kuin teiden varsien siivoaminen, puheiden pito ja viestintä; tai siis tiedonhallinta. Nehän osaa junailla kaikkea..

Pomo: No, nyt se on sovittu, että vaimo ajaa joka aamu vahingossa yhden kyltin yli autolla. Se kun voi selittää, että se oli yhä meikkaamassa, ja vähän lipsahti. Ostan sitten hieman kukkia perjantaina; tarjouksesta. Mutta, nyt ei saa jäädä lumeen makaamaan. Luti, missä mennään.

Juuri kun pomo saa lauseensa loppuun, niin puhelin soi. Pakko on vastata, kun kotiorkesterin kapellimestari soittaa. Kesken puhelun Pomon naama muuttuu kirkkaan punaiseksi ja tarkkaavaisimmat saattavat nähdä korvista tulevat savunkiehkurat. Proput paloivat kerta kaikkiaan.

Pomo: Ei j..lauta! Ei voi olla totta. Tän ne saa maksaa ja kalliisti. Aja heti se auto jonnekin piiloon. Katsotaan sitten illalla mitä on tehtävissä.

Adolf: Mitä händer nu? Är anoppi sätta koppen skedar?

Pomo: Kunpa oliski niin pikkujuttu. Ne samperin pöhköilijät ovat laittaneet jonkun sellaisen mustepanoksen siihen kylttiin, ja kun rouva ajoi sen yli niin se mustepanos räjähti.

Adolf: Och nu är det kärryssä bläck fläckar på stjälken. Saaks sen bort mitenkään?

Pomo: En mä tiedä. Se on sellasta rahakuljetusten suojausmustetta kuulemma. Ja kun olisikin vaan tahra siinä keulassa, mutta kun siinä on sellainen pähkäilijän kokousopaste. Rouvan auto on nyt sellainen liikkuva opastetaulu. Ja jengi kyselee siltä kaikelaista siellä Masalan kaupalla..

Aatos: Toi onkin hyvä idea. Laitetaan kaikkiin autoihin sellaiset pähkäilijä-opasteet, niin kukaan ei löydä sinne kokoukseen. Opasteet on milloin missäkin ja näyttävät suuntaan jos toiseenkin. Me sekoitetaan niiden jutut.

Adolf: Men då skulle vi inte löytää dem ikinä. Om det inte är en mötesplats för att överleva, hur kan du hitta internet då?

Pomo: Lopettakaa höpötys. Maalataan se auto uudestaan, jos on pakko. Asiaan. Luti, missä mennään?

Luti: No, suoraan sanoen ei missään. Me tehtiin kaupoilla ja kirjastoissa kysely sen kasvokuvan kanssa, joka oli siinä mainoskyltissä. Kukaan ei tunne sen näköistä tyyppiä. On kuulemma OUDON näköinen, se kuva siis. Sitten me tehtiin tutkinta ja seurattiin niitä viittoja, ja ne eivät johtaneet mihinkään. Paitsi, että se yksi pönttö ryhmä väitti, että se paikka oli Veikkolan Kymppikiska. Mutta siellähän onkin hyvät lihikset.

Pomo: Entäs taksikuskit ja postin naiset. Nehän tietää kaiken tässä kunnassa.

Luti: Niin ne varmaan tietääkin. Tolpalla ne vain naureskeli ja osoittelivat taivaalle ja vähän joka suuntaan. Outoa hommaa. Nekin vähän ihmetteli sitä naamakuvaa, joka me revittiin siitä kyltistä.

Pomo: Ja me maksetaan sulle tiedustelusta. Meillä ei ole siis mitään tietoa kokouksen paikasta tai siitä, että ne on varmasti olemassa. Peurahan just väittää, että nämä kyltit on todiste, että tää homma on totta. Mutta mä haluun nähdä ne oikeasti. Siis niiden naamat.

Peura: Hei. Mehän voidaan laittaa etsintäkuulutus kaupan seinälle ja maksetaan kunnon palkkio. Niinhän ne tekee aina elokuvissa... Sähän voit pyytää ÖKYä vähän sponssaamaan.

Pomo: Ja kukas sulle on antanut luvan ajatella. Nää ÖKY-jutut ei kuulu sulle. Kyllä tässä tarvitaan luovia ratkaisuja. Mites se yöseuranta.

Luti: No, tällaiset jengit on yleensä liikkeellä öisin, mutta tää on aika iso kunta. Me käytiin tärkeät tienpätkät läpi joka aamuyö viikon ajan, mutta jotenkin sinne vain ilmesty niitä uusia tauluja. Niillä on joku uusi sissitaktiikka ja takuulla soluja joka puolella kuntaa. Ja pojat on suoraan sanoen hieman väsyneet näihin yökeikkoihin. Ne valittaa, että ei internettiä voi tien varsilta hakea... ja se yksi hemmo sano, että tää meidän jahti on aika epäekologista touhua. Puhui turhista hiilipäästöistä. Ja ihmettelivät, miten paljon kunnassa on peruja ja kauriita. Siistiä kuulemma.

Pomo: Etkö sä osaa pitää sun jengiä kurissa. Niillehän maksetaan siitä. Mitä ne oikein rutisee. Sano, että jättävät autot kotiin ja ottavat munamankelit kehiin.

Homma on selvästi leviämässä käsiin, kun nettihemmoja ei löydykään nakkikioskilta tai kylien takapihoilta. Uhkakuva on olemassa, mutta sen luonne ei oikein aukea kunnan ykkösketjulle. Mutta Pomon pitää sitä huolimatta osoittaa, että homma on hanskassa. Tarvitaan kunnon päätöksiä toimintaa kuten reservin upseerilta voidaan odottaa.

Pomo: Hirvelä, mulla on sulle tärkeä tehtävä. Sun pitää ottaa pohjoinen hallintaan ja pitää tienvarret siisteinä. Sullahan niitä fudisnappuloita. Sähän voit järjestää niiden kanssa t ylimääräisiä harjoituksia, joissa nappulat siivoavat tien varsia... Tulee hieman vaihtelu tylsiin treeneihin. Me voidaan järkätä teille jotain palkintoja.

Peura: Toi on loistava idea. Se, joka tuo eniten noita kylttejä urheilupuiston kopille, saa pokaalin ja automaattisesti paikan aloituskokoonpanossa.

Hirvelä: Mutta.. tehän ette tiedä mitään fudiksesta ja meidän harjoitusmenetelmistä.

Pomo: Jupinat pois Hirvelä. Nyt tässä on kyseessä isot asiat. Ja sähän olit lupaillut tänne sitä uimahallia. Kait sä haluut pitää sen ohjelmassa..

Hirvelä: Tämän pitää olla demokraattista, joten myös etelän jengien pitää hoitaa osansa. Kaikki fudarit demokratian puolesta. Niin sen pitää mennä.

Pomo: Joo, joo... Asia on siis sovittu. Soita sinä sille toiselle treenarille Keskustaan. No, niin.. mennääs etelän rintamalle. Luti, .. no ei nyt tarvitse vetää lippaan. Sullahan on kavereita siellä Upinniemessä. Sähän voit ottaa niihin yhteyttä, jotta solttupojat saadaan tekemään jotain fiksua, niin kuin siivoamaan säännöllisesti niitä etelän tienvarsia. Armeija rauhanajan tehtävissä.

Luti: Mutta miten mä perustelen tän mun kavereille...

Pomo: Helppo homma. Aatos tekee siitä oikein kunnon jutun lehteen. Suomen armeija tuntee sosiaalista vastuuta ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Ja se komentajakapteeni prenikoiden kanssa etusivulle mun kanssa. Ja yöharjoitukset tekee niille soltuille hyvää. Valmiustila sen kuin paranee ja pääsevät ulos kasarmilta. Ja se, joka saa kasaa eniten tauluja, saa ylimääräisen lomapäivän.

Luti: Ok, mutta sitten homma jää ensi viikolle. Mulla on viikonloppuna siellä Loviisassa se huipputärkeä operaatio, kun pitää palauttaa se aikakone sinne ydinjateluolaan.

Pomo: Homma on hoidettava heti, mieluiten eilen. Peura, sulla on farmariauto, aloitat sillä ja hommaat apujoukkoja. Ja nyt ajat mut Samperiin...

Seuraavana aamuna Pomon puhelin pärisee ahkerasti...Adolf, Peura, Hirvelä, Aatos...miksi ne nyt heti soittelevat...Pomo ei pysty vastaamaan, hän on kirkossa rouvansa kummin kaiman vihkitilaisuudessa, jota vedetään oikein pitkän kaavan mukaan. Vihdoin väki purkautuu ulos kirkosta autoihinsa, hääjuhla pidettäisiin morsiamen tuttavien hulppealla huvilalla, jossain Porkkalassa.

Pomo: Miks nää vieraat ei lähde liikkeelle, kaikki vaan pyörivat täällä parkkipaikalla.

Rouva: No kun sulhasen puolen suku on Tampereelta, ei ne varmaan osaa ajaa Porkkalaan. Ja se hääparikin lähti niin nopeasti, menivät vielä valokuvaan.

Pomo: Mutta eikö siinä kutsussa lukenut, etta täältä kirkolta on opasteet, joissa lukee PÄivi & Harri. Missä niitä kylttejä muka on.

Pomo ajaa liittymästä, kohta ollaan Porkkalantiellä.

Rouva: En minä ole nähnyt mitään kylttejä, eikä meidän perässä tule ketään kirkossa olleita. Ollaankohan me nyt oikeassa paikassa.

Pomo: Kai minä nyt tiedän, missä Porkkala on ilman kylttejäkin...

Rouva: Niin, mutta kun tässä kutsussa ei ole muuta osoitetta kuin Villa Villekulla, Porkkala..."kyltit opastavat perille"...niin tässä sanotaan....miksei niitä tamperelaisia nyt näy, eikä yhtään autoa. Eikä yhtään kylttiä. Päivi on niin suunnitellut näitä häitä vuosikaupalla, jo ennen kuin tutustui sulhaseenkaan. Miten häneltä nyt voi unohtua laitatuttaa kyltit...

Pomon auto saapuu Porkkalan niemen kärkeen, samalla Pomon kännykkä alkaa tutun soittonsa "I just called..."

Hirvelä aloittaa hirveän älämölön heti Pomon vastattua... Pomo ei saa mölötyksestä juuri mitaan selvää, jotain oli tapahtunut, kun "tie PÄättyy"...

Hirvelä: Siis upouusi auto on suossa...hädin tuskin päästiin sieltä ylös...Adolf ei vastaa puhelimeen ja mistä muualta mä nyt löydän traktorin hinaamaan mun autoa...siis aina ennen poika on osannut jarruttaa siinä "Tie PÄättyy"-kyltin kohdalla..ei sitä kylttiä ihan oikeasti ollut missään...

Pomo kuuntelee kyllästyneenä, pitääkö sen Hirvelän pojan harrastaa rallia joka metsätiellä - ja Hirvelä vielä itse mukana...kunnan traktoria ei nyt ainakaan tuohon hommaan lähetetä...kyllä Adolf saa hoitaa tämän, jos ei Adolf itse niin joku kompis. Kaikilla niillä böndeillähän on traktorit...talon kokoisia hirviöitä.

Piippiip - jonotusääni piippaa - Pomo siirtää Hirvelän jonotukseen ja vastaa Aatoksen puheluun.

Aatos: Pomo - nyt on tosi kyseessä - sun on paras tulla tänne keskustan pallokentälle ja heti..täällä on nyt tosi kyseessä..taas on Peura tunaroinut..näitä kylttejä on täällä pallokentta täynnä ja lisää tulee...mutta kun täällä on kaikkia mahdollisia kylttejä: liikennemerkkejä, mainoksia, mitä vaan paitsi sita pähkailijää..ja poliisit on paikalla, mustamaijan takaosa on täynnä niitä junnuja, ja Espoosta kuulemma tulossa vahvistusta...ja nyt on sitten niitten junnujen vanhemmat hurjistuneita...ja taas tulee lisää kylttejä..eikö nykyajan lapset osaa lukea.."PÄätie", "PÄivakoti Hattara, "PÄssinlihaa tarjouksessa", "PÄivi & Harri", "iltaPÄivätanssit"...nyt Pomo on pakko keksiä jotain ja äkkiä... Eli vetää operaatio alas, ettei tule lisää vahinkoja.

Viikko myöhemmin, kun mediakohu ja verenpaineet olivat tasaantuneet, Pomon ydinjengi kokoontui tutussa ja turvallisessa Samperin saunassa, jonka Luti oli huolellisesti tarkastanut. Ilmastointiluukut oli tuttuun tapaan tukittu, joten saunan lauteilla oli hiostava tunnelma. Mielialat eivät olleet parhaat mahdolliset..

Pomo: Jotain positiivia uutisia. Sain puhumalla sukulaistytön avioliiton pysymään pystyssä. Se kävi todella kuumana, kun satuhäistä tuli aika pienet ja intiimit; sulhaspari ja niiden vanhemmat. Ja vanhemmatkin taisi olla liikaa. Mutta se lepyttely vaati kyllä mekoista luovuutta... tää elämä on mennyt todella vaikeaksi. Voisko joku selittää, mikä tässä meni metsään...

Aatos: Mulle tuli mieleen yksi idea... Näiden nettihemmojen mainos on aika nerokas. Ne kertoo, että kokous pidetään ja sitten on muka ohjeet missä.. mutta ne ei kerro, milloin ja tarkalleen missä. Mehän..

Pomo: Aatos hei.. kerrankin sulla lamppu syttyy. Mehän voidaan käyttää samaa mallia valtuuston kokousten kanssa. Ilmoitetaan ne julkisesti tien varsilla ja laitetaan opasteet, mutta vaan meidän porukat saa tarkat ohjeet sähköpostilla. Päätöksenteosta tulee aika paljon tehokkaampaa, kun siellä ei ole turhaa jengiä valittamassa. Ja sen jälkeen vain ilmoitetaan päätökset kunnan sivuilla ja kaikki on läpinäkyvää.

Adolf: No men jag tror me olla jo tämä idé käyttä hela tiden. Informatsjuuni till oss per nu, men esityslista till andra vasta på mötedag?

Pomo: Äläs nyt taas sekoita eri asioita keskenään!

Peura: Toi on kyllä loistava idea. Kaikkihan voi nähdä kyltit; myös ne joilla ei ole tietokonetta. Tämä vahvistaa demokratiaa. Mun mamma kertoi, että se oli lukenut sieltä sivuilta, että noi hemmot on mukamas aika rumia.. tai ainakin ne itse antaa ymmärtää niin. Ehkä ne ei sen takia halua tulla näkyviin...

Pomo: Joo.. kyllä sen tietää. Ne on jotain nettinörttejä tai sivareita, jotka eivät uskalla näyttäytyä tai puhua ihmisten kanssa tai esiintyä telkkarissa. Eikä niillä ole pukua tai krakaa... eihän ne silloin ole uskottavia... eihän?.