Eroon epäluottamushenkilöstä
- Tietoja
- Kategoria: Reilu peli
- Julkaistu keskiviikko, 25 tammikuu 2012 00:00
- Kirjoittanut Takapähkäilijä
- Osumia: 217
Haapaniemen ja Åbergin aiheuttaman ”kirjegaten” velloessa jäin eräänä iltana saunakaljaa särpiessäni pohtimaan kuinka päästä eroon kesken valtuustokauden sellaisesta epäluottamushenkilöstä, joka ei nauti valtuuston tai kuntalaisten (äänestäjien) luottamusta. Ovatko luottamushenkilöt ”erottamattomia” ja nauttivatko he jonkinlaisesta ”kuntademokraattisesta koskemattomuudesta” tultuaan valituksi valtuustoon tai muutoin johonkin luottamustoimeen?
Onko erottaminen mahdollista ja jos on, miten prosessi etenisi ? Toisaalta kuka voisi tehdä aloitteen luottamushenkilön erottamiseksi ja kuka erottamisesta päättää ? Jos joku todella voidaan, niin millä perusteella ? No onhan se varma, että asia on relevantti ja sitä on suorastaan pakko pähkäillä. Joten ei kun yhteys tiimiin, koolle ja pähkäilemään…
Kuntalain 21 § (29.6.2006/578) säädetään:
Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden
Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.
Valtuusto voi erottaa pormestarin tai apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.
Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen.
Valtuutetut tai muut luottamushenkilöt eivät siis ole erottamattomia. Erottaminen tulee vireille valtuustoaloitteella ja kun tällainen aloite tulee, on valtuuston asetettava kuntalain 22 §:n mukaan keskuudestaan tilapäinen valiokunta valmistelemaan erottamista luottamuspulan perusteella.
Yhden tai useamman epäluottamushenkilön erottaminen tulisi vireille Kirkkonummella siis joko kunnanhallituksen tai minimissään 13 valtuutetun (1/4-osa) valtuustolle tekemällä aloitteella. Laki ei näyttäisi mahdollistavan sitä, että erottaminen voisi tulla vireille esimerkiksi kunnan jäsenten (äänestäjien) kuntalaisaloitteella. Äänestäjien ainoaksi vaikutusmahdollisuudeksi jää lain mukaan ainoastaan saada (painostaa) valtuutetut tai kunnanhallitus tekemään aloite erottamisesta.
Valtuusto voi siis enemmistöpäätöksellä, koska muuta ei ole säädetty (esimerkiksi määräenemmistöä), erottaa valitsemansa epäluottamushenkilöt kesken heidän toimikautensa, jos nämä ovat menettäneet valtuuston luottamuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että epäluottamushenkilö erotetaan poliittisella perusteella eikä perusteena tarvitse olla esimerkiksi rikostuomiota tai edes epäpätevyyttä. Siis kun valtuuston luotto on mennyt, niin se riittää. Kotokunnassamme siis asian ratkaisevassa äänestyksessä erottamisen kannalla tulisi olla 26 valtuutetun. Asiassa on tietenkin otettava huomioon tarkoitussidonnaisuuden periaate (hallintolain 6 §), sillä valtuuston päätös ei saa perustua mielivaltaan.
Asiaa ei valmistele kunnanhallitus johtuen kuntalain 53 §:stä, vaan tehtävään valtuuston kuntalain 22 § nojalla valitsema (riippumaton) valiokunta, mutta valiokunnan on hankittava pykälän 2 momentin mukaan kunnanhallitukselta lausunto ennen asian viemistä valtuuston päätettäväksi. Asianomaisia epäluottamushenkilöitä on kuultava siten kuin hallintolain 34 § säädetään. Erottamisen kohteena oleville epäluottamushenkilöille on siis varattava tilaisuus antaa selityksensä luottamuksen menetyksestä ja erottamisvaatimuksesta. Kuulemisen suorittaa valittu valiokunta.
Vaikka valtuuston epäluottamus koskisikin vain yhtä tai osaa toimielimen jäsenistä, koskee erottaminen kuitenkin kaikkia toimielimen jäseniä varajäsenet mukaan lukien. Tällä pyritään varmistamaan suhteellisuuden toteutuminen toimielintä uudelleen valittaessa.
Erottaminen kaikista luottamustehtävistä, myös valtuustosta, on sekin mahdollista, mutta vain kuntalain 41 § 2 momentissa säädetyllä perusteella. Valtuusto voi erottaa epäluottamushenkilön kaikista luottamustoimista, jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen (ehdollinen tai ehdoton) vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan. Päätös pannaan täytäntöön heti. Esimerkistä käynee KHO:n ennakkoratkaisu KHO 2004:73.
41 § Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella
Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan.
Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. (1.2.2002/81)
Jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan. Päätös pannaan täytäntöön heti.
Entä jos käsillä olisikin sellaisen henkilön erottamistarve, joka ei ole valtuutettu, saati ollut edes kuntavaaleissa ehdolla, mutta on tullut kuitenkin valtuuston valitsemaksi jonkin valtuustoryhmän esityksestä toimielimen, vaikkapa jonkin lautakunnan, puheenjohtajaksi. Lautakuntien jäseninä tällä tavoin valittuja ”luottamushenkilöitä” uskoakseni on ja taitaapa olla jopa ainakin yksi puheenjohtaja. Asiaa on pähkäilty Pähkäilijässä aiemmin jutussa Farmista suoraan ykkösketjuun.
On kai ensin selvitettävä onko tällainen henkilö lainkaan luottamushenkilö sanan varsinaisessa merkityksessä ja erityisesti siksi, ettei kyseinen henkilö ole osoittanut harrastusta yhteisten asioiden hoitamiseen tai luottamustoimeen, jos ei ole asettunut edes vaaleissa ehdolle. Näin ollen äänestäjät eivät ole häntä tuohon luottamustoimeen valinneet, vaan valtuusto jonkin puolueen valtuustoryhmän hyvien siskojen ja veljien esityksestä. No kyllähän tuo 21 § vastaa tähänkin, koska pykälää on jo sanamuotonsakin perusteella tulkittava siten, että kaikki valtuuston toimielimiin valitsemat henkilöt ovat luottamushenkilöitä, vaikka eivät olisi vaaleissa ehdokkaina olleetkaan.
Yhteenvetona prosessi etenisi siis seuraavin askelin:
1. 13 Valtuutettua (1/4-osa valtuutetuista) tekee aloitteen epäluottamushenkilön, tai epäluottamushenkilöiden erottamisesta
2. Valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan aloitetta käsittelevässä kokouksessaan valmistelemaan asiaa
3. Valiokunta kuulee epäluottamushenkilöä, tai epäluottamushenkilöitä, erottamisvaatimuksen johdosta tai antaa ainakin mahdollisuuden tulla kuulluksi asiasta (hallintolain 34 §)
4. Valiokunta hankkii asiasta kunnanhallituksen lausunnon ja valiokunta tekee esityksensä valtuustolle epäluottamushenkilöiden erottamisesta
5. Valtuusto päättää enemmistön tahdon mukaisesti erottamisesta tai erottamatta jättämisestä
6. Jos epäluottamushenkilö, tai epäluottamushenkilöt, päätetään erottaa, todetaan koko toimielin, jossa epäluottamushenkilöt/-t ovat jäseninä, erotetuksi
7. Valitaan uudet luottamushenkilöt toimielimeen
Poikkeuksen luottamushenkilön erottamisasiassa näyttäisi kuitenkin muodostavan valtuuston puheenjohtaja tai puheenjohtajisto. Heitä ei voida erottaa tehtävistään, sillä puheenjohtaja tai puheenjohtajisto ei ole kuntalain 17 § mukaan kunnan toimielin, mikä on vahvistettu oikeuskäytännössä (KHO 11.6.2001 T 1407).
”Vain äänestäjäni voivat minut tuomita ja erottaa”, kuulee useimmiten suomalaisen poliitikon suusta langettavan rikostuomion jälkimainingeissa. Näin poliitikko ilmaisee sen, ettei itse aio tehdä suoraselkäistä johtopäätöstä siitä, että eroaisi oma-aloitteisesti luottamustoimista ja häpeäisi tekosiaan. Mutta kyllä hän lähinnä valehtelee häpeämättä säilyttääkseen asemansa ainakin kuluvan vaalikauden loppuun. On valhetta, että äänestäjät voisivat hänet kesken vaalikauden luottamustoimista erottaa, kuten tässä jutussa on selvitetty. Totta sen sijaan on, että äänestäjien valitsemat luottamushenkilöt, kunnanvaltuutetut, voivat sen tehdä. Tässä tullaankin oikeastaan mielenkiintoisimpaan kysymykseen. Mikä on valtuuston moraalinen toimintavelvollisuus asiassa, oli kysymys sitten rikostuomiosta tai epäluottamuksesta.
Juu – Ei - Vaarinhousut?
Lähteet: Harjula – Prättälä, Helsinki 2007, FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki