Reilu peli 2 – Hallinnon oikeusperiaatteet - Yhtaobsulu
- Tietoja
- Kategoria: Reilu peli
- Julkaistu perjantai, 23 syyskuu 2011 16:32
- Kirjoittanut Takapäkäilijä
- Osumia: 621
Tätä juttua kirjoittaessa Pähkäilijälle tulee peräti haikea mieli, ja ajatukset palaavat opiskeluaikoihin ja erää-seen lähes korvaamattomaan muistiapukeinoon - ippejii-menetelmään. Kun meillä opiskelijoilla oli mielestämme suuri varmuus siitä, että tietyt asiat tullaan tentissä kysymään, käytettiin ippejii-menetelmää. Toisin sanoen pitkistä asialuetteloista muodostettiin muistisääntöjä opettelemalla luettelon kaikkien kohtien alkukirjaimista muistisääntö. Tentin koittaessa alkukirjaimet sitten palauttivat mieleen, mitä kunkin alkukirjaimen perään tuli ulkomuistista vastata tai säveltää. Siis asiasta (vastata) tai asian vierestä (säveltää).
Nyt huomaan, että menetelmä ei ole pettämätön, koska en millään muista, mitä itse ippejii-muistisääntö piti sisällään. Sen sijaan yhtaobsulu ei ole päässyt ensiopettelun jälkeen koskaan unohtumaan. Kyse on hallinnon yleisistä oikeusperiaatteista, joihin peilaten päivittäin esiin tulevia asioita voi eri rooleissa arvioida; a) veronmaksajana, b) luottamushenkilönä, c) viranhaltijana tai d) yksilönä. Siis arvioida muutenkin kuin juridisessa mielessä. Siis onko peli reilua, ollut reilua ja näyttääkö se reilulta.
Velvollisuus huolehtia kunnallisen käsittelyn asianmukaisuudesta ja hyvän hallinnon toteuttamisesta lailla säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti on ensisijaisesti kunnalla. Tämä velvollisuus perustuu siihen, että kaikessa julkisen vallan käytössä tulee tietysti noudattaa tarkoin lakia. Hyvän hallinnon oikeuspe-riaatteista on säädetty hallintolain (434/2003) 2 luvun 6 §:ssä seuraavasti:
"Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti1) sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin2). Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia3) ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden4). Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia5)."
FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 6.6.2003/434
Hallintolain 6 §:n teksti pitää sisällään viisi tärkeää yleistä oikeusperiaatetta:
1. YHdenvertaisuusperiaate eli viranomaisen ja virkamiehen velvollisuus kohdella
hallinnon asiakkaita tasapuolisesti ja johdonmukaisesti
2. TArkoitussidonnaisuuden periaate eli velvollisuus käyttää viranomaisen toimivaltaa
yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin
3. OBjektiviteettiperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava objektiivisesti
perusteltavia ja puolueettomia
4. SUhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa
suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden
5. LUottamuksensuojaperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on suojattava
oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Muut hallintolain 2 luvussa säädetyt kunnan harkintavaltaa ohjaavat periaatteet ovat palveluperiaate, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisyhteistyö. Nämä periaatteet jätetään tässä jutussa vain tämän maininnan varaan, mutta niistä tulee juttu myöhemmin.
Tässä onkin jo sellainen paketti vaatimuksia, että tavallinen, anteeksi tällainen sana, luottamushenkilö on helposti täysin eksyksissä jopa epätoivoinen. Mutta asioiden asianmukaista valmistelua varten ovat virkamiehet, joiden pitää hallita ja noudattaa edellä mainittuja hallintolain pääkohtia ja tarvittaessa selostaa niiden sisältöä myös luottamushenkilöille. Toisaalta kun niitä tarkemmin pähkäilee, niin ne itse asiassa perustuvat myös puhtaaseen maalaisjärkeen, siihen mikä on oikeudenmukaista ja reilua. Jos haluaa olla mukana päättämässä, niitä on syytä pähkäillä ja yrittää ymmärtää. Olla siis ahkera äänestäjiensä puolesta.
Yritetään syventää hieman ottamalla pari lyhyitä esimerkkiä näiden oikeusperiaatteiden soveltamisesta. Koska ylimmät tuomioistuimet (esimerkkitapauksissa korkein hallinto-oikeus; KHO) antavat osaltaan laintulkintaa ja päätöksentekoa ohjaavia ratkaisuja, on luontevinta käyttää näitä päätöksiä esimerkkeinä. Tässä kaksi esimerkkiä yhdenvertaisuus-periaatteet tulkinnoista:
- Syrjivää päätöksentekoa on arvioitu yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta muun muassa päätökses-sä KHO 1992 A 57: Kaupunginhallitus nimesi yhteistyötoimikunnan siten, että sen ulkopuolelle jätettiin kolme valtuustoryhmää. Nimeämispäätös kumottiin, koska kaupunginhallituksen katsottiin ilman asianmukaisia perusteita syrjäyttäneen kolmen valtuustoryhmän edustajat perustetun toimikunnan työskentelystä.
- KHO 1997:30: Kaavapäätös on tasapuolisuusvaatimuksen vastainen, jos siinä on perusteettomasti poikettu yhden maanomistajan osalta periaatteista, joita sovelletaan muiden yksityisten maan-omistajien tontteihin.
KHO:n kannanotot ovat tavallaan itsestäänselvyyksiä, mutta kun on seurannut Kirkkonummen päätöksentekoa, näidenkin toteutumisessa on monia ongelmia. Kirkkonummella ne (kunnalle negatiiviset) tuomiot eivät ole ohjanneet tulevaa päätöksentekoa, vaan KHO:n langettavan päätöksen jälkeen asia on merkitty tiedoksi.
On kohautettu siis lähinnä olkapäitä ymmärtämättä päätöksen sisältämää oikeusohjetta, siis sitä mitä tuomiosta pitäisi ottaa opiksi (tai vähintään niin, ettei tätä virhettä tule toistaa), ja jatkettu leuka pystyssä vanhaan malliin kohti uutta langettavaa tuomiota. Siitä löytyy lukuisia esimerkkejä myös Pähkäilijän sivuilta. Myös muista periaatteista on vastaavia KHO:n linjauksia, mutta jätetään ne nyt väliin. Pelkästään yhdenvertaisuuden periaatteessa on niin monia ulottuvuuksia, että siitä on tulossa ihan oma juttunsa, kuten myös muista periaatteista.
Hallinnon oikeusperiaatteet, eli yhtaobsulu, ovat hyvän hallinnon keskeisintä aluetta. Ne ovat ensisijaisesti aineellisia ratkaisuperusteita asettaessaan hallintotoiminnalle sisällöllisiä laatuvaatimuksia ja niitä on kutsuttu myös harkintavallan rajoitusperusteiksi. Periaatteet ovat arvoperustaltaan sidoksissa oikeudenmukaisuuden vaatimukseen ja kokemiseen. Oikeudenmukaisuus voidaan ymmärtää erityisesti mielivallan kielloksi. Siis nimenomaisesti siihen, mitä Pähkäilijät ovat koko olemassaolonsa ajan vaatineet ja korostaneet.
Aineellisten oikeusperiaatteiden (yhtaobsulu) lisäksi hyvä hallinnossa ja reilussa pelissä on noudatettava myös useita menettelyllisiä periaatteita. Tärkeimpiä näistä meidän veronmaksajien kannalta lienevät a) esteellisyyden huomioon ottamista, asianosaisten ja kunnan jäsenten b) kuulemista ja c) päätöksen perustelemista koskevat perusvaatimukset. Myös näitä pähkäillään omissa jutuissaan myöhemmin.
Tässä ovat reilun pelin peruselementit tiivistetystä tiivistetymmässä muodossa. Pähkäilijä lupaa siis pyhästi palata asiaan jokaisen oikeusperiaatteen osalta lisäesimerkkeineen erikseen, koska ne vaikuttavat kattavasti koko kuntahallintoon ja - päätöksentekoon sekä meidän kuntalaisten oikeusasemaan. Kenties siinä yhteydessä voidaan käyttää myös oman kunnan esimerkkejä, joita totisesti riittää.
Opetelkaa siis yksinkertainen muistisääntö kaikissa rooleissanne kunnan toiminnassa; a) veronmaksajana, b) luottamushenkilönä, c) viranhaltijana tai d) yksilönä. Yhtaobsulu - sääntöä noudattaen ei mopo karkaa lepikkoon.
Kukin tätä omalta kohdaltaan pähkäilköön.
Muista lukea myös Reilun pelin edellinen juttu.
Lähteet: Pekka Hallberg ym.; Perusoikeudet 2011, Olli Mäenpää; Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet 2008, Heikki Harjula - Kari Prättälä; Kuntalaki 2007, Heikki Kulla; Hallintomenettelyn perusteet 2008, FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki


Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...
Read more...